Kerran poistuin kotoa
Kuninkaansaaren bunkkereita, joiden päällä banneriteksti Vallisaari & Kuninkaansaari.
Luontokohteet Suomi

Helsingin kiehtova saarikaksikko: Vallisaari ja Kuninkaansaari

Pääkaupunkiseudulta tuntuu löytyvän roppakaupalla mielenkiintoisia saaria, joilla vierailla. Pari kesää sitten kävin verestämässä muistojani Suomenlinnan suhteen, jossa olin tätä ennen käynyt ainoastaan lapsena. Koska viehätyin Suomenlinnassa erityisesti saaren kauniin luonnon lisäksi sen militanttisemmasta estetiikasta, halusin päästä seuraavaksi tutkimaan samasta kuvastosta ammentavaa Vallisaarta, jossa vieraillessaan pääsee kaupan päälle käymään myös sen kupeessa sijaitsevassa Kuninkaansaaressa.

Jos on viehättynyt Suomenlinnan Kustaanmiekan alueeseen, eli siihen, joka on vähän kuin meren rannalle ilmestynyt Hobittila kaikkine ruohokattoisine rakennuksineen, pitää varmasti myös Vallisaaresta ja Kuninkaansaaresta. Sama Hobittila-henkinen rakennuskanta jatkuu myös saarikaksikossa, mutta post-apokalyptisin viboin. Saaren sotilasmenneisyys yhdistettynä sitä seuranneeseen luonnontilaan pyrkimiseen antaa saarikaksikolle todella erikoisen, mutta itseeni vetoavan yleisilmeen.

vallisaari-helsinki1

vallisaari-helsinki2

vallisaari-helsinki3

Vallisaari – kuin ihmisen ja luonnon taiston ulkomuseo

Jos Vallisaarella ei olisi niin kiehtovaa ja monipuolista menneisyyttä, se tuskin olisi tällä hetkellä niin kiinnostava ja uteliaisuutta herättävä retkikohde kuin mitä se nyt on. Vallisaarella on satoja vuosia käsittävä sotahistoria, joka edelleen näkyy sen rujoissa rakennuksissa, bunkkereissa ja maasta pilkistävissä ja ajan pieksemissä muodoissa.

Matkailijoille saari on ollut avoinna vasta vuodesta 2016, joten vierailukohteena se on meidän polvillemme vielä varsin tuore. Ihan kaikkialle edes saarelle nyt pääsevät vierailijat eivät saa mennä. Saaren eteläosa on kävijöiltä suljettu, sillä siellä on vaarallista olla. Sinne ei kuitenkaan kannata pelätä vahingossa päätyvänsä – kielletty alue on selkeästi erotettu muusta saaresta.

vallisaari-helsinki4

vallisaari-helsinki5

vallisaari-helsinki6

Vallisaaren satamasta lähtee polku, jota pitkin voi kiertää ympäri saarta. Heti ensimmäisten kymmenien metrien jälkeen tiesin saapuneeni juuri mun näköiseen paikkaan. Vaikka saarta onkin kunnostettu niin, että siellä on helppo kierrellä, polkuja ympäröivä luonto kohoaa ympäriinsä edelleenkin jotenkin alkukantaisena. Saaren luonto saa olla oma villi itsensä, ja sen ympäröimänä oli suuri nautinto olla.

Me lähdimme satamasta kiertämään saarta vastapäivään, eli ensin kohti Kustaanmiekan salmea ja paikkaa, jossa vastapäätä sijaitseva Suomenlinna on niin lähellä, että sinne voisi melkein hypätä. Tai no, ainakin uida. Jo matkalla sinne saa nauttia kelpo annoksen saaren mystisestä luonnosta sekä maastosta pilkistävistä jylhistä, mutta ajan hampaan nakertamista rakennelmista.

vallisaari-helsinki7

vallisaari-helsinki8

vallisaari-helsinki9

Villi luonto ja vuosien kuluttamat rakennelmat täydentävät toisiaan saumattomasti. Luonto osoittaa ihmisen kädenjäljen rinnalla hidasta mutta jatkuvaa mahtiaan. Kasveja puskee esiin hätkähdyttävistäkin paikoista rakennuksia. Keskeltä kiviseinää kasvaa kukka, tai toinen puskee sitkeästi ylöspäin vaikka oven metalliosien läpi. Jos jäljellä olisi vain jompi kumpi – ränsistyneet rakennukset tai villi luonto, niiden arvoa sekä vaikutusta paikan nykyiseen olomuotoon ei niinkään osaisi arvostaa.

Kustaanmiekan salmelta polku vie kävijöitä saaren sisäosiin, aivan kielletyn eteläosan tuntumaan. Täällä kannattaa kavuta Aleksanterinpatterille ihailemaan maisemia. Sieltä käsin näkee mainiosti sekä kauas että lähelle. Ympäröivien merimaisemien lisäksi voi turvallisesti kurkistaa saaren eristettyyn eteläosaan, jossa luonto tuntuu elävän vielä enemmän omaa elämäänsä kuin kävijöille avoimella saaren puoliskolla.

vallisaari-helsinki10

vallisaari-helsinki11

vallisaari-helsinki12

Kuninkaansaari täydentää Vallisaaren

Kuninkaansaari ei paljon häviä koossaan Vallisaarelle, ainakin jos vertaa niiden sallittujen osien pinta-alaa. Vallisaaressa ollessaan kannattaa ehdottomasti käydä pyörähtämässä myös pienen maakaistaleen päässä olevassa Kuninkaansaaressa, jossa Vallisaaresta tuttu estetiikka jatkuu.

Tavallaan viehätyin vielä enemmän Kuninkaansaaresta kuin Vallisaaresta. Vallisaarta kierrellessämme sää oli ollut hieman pilvinen ja harmaa, mutta aurinko vihdoin löysi tiensä pilviverhon läpi, kun olimme ehtineet Kuninkaansaareen. Ehkä tiedä, oliko se juuri tuon auringon ansiota vai mitä, mutta merimaisemat tuntuivat sieltä käsin vielä kauniimmilta kuin naapurisaarelta katsottuna.

kuninkaansaari-helsinki1

kuninkaansaari-helsinki2

kuninkaansaari-helsinki3

Naapuristaan poiketen koko Kuninkaansaari on tutkimiselle mahdollistettu. Sielläkin riittää nähtävää, vaikka toki jos ei ole erityisesti viehättynyt kaikista niistä betonisista rumiluksista, joita ihmiset ovat sinne rakentaneet, saari saattaa alkaa toistaa itseään Vallisaaren jälkeen. Itse kuitenkin jaksoin edelleen nauttia saarikaksikon estetiikasta tälläkin saarella.

Kuninkaansaarelta löytyy myös hämmentävän lyhyt luontopolku, vain 70 metrin (kyllä, yhtään nollaa ei tipahtanut luvusta pois) pituinen, Lyytinloikka-niminen polku. Jos siis haluaa kokea pienen suuren luontopolun, kannattaa suunnata Kuninkaansaareen! Polku lähtee Upseeritalon pihapiiristä ja sille on opasteet.

kuninkaansaari-helsinki4

kuninkaansaari-helsinki5

kuninkaansaari-helsinki6

Vallisaareen ja Kuninkaansaareen pääsee kesäisin helposti Helsingin Kauppatorilta lähtevillä lautoilla. Matka-aika on 20 minuuttia suuntaansa.

Itse pidin Vallisaaresta ja Kuninkaansaaresta valtavasti – vielä enemmän kuin Suomenlinnasta! Voisin lähteä saarille uudestaankin, ehkä jonain aurinkoisena syyspäivänä. Käyntimme aikana pientä ruskaa oli jo havaittavissa ja voin vain kuvitella, kuinka upealta luonto näyttää myöhemmin syksyllä.

vallisaari-luonto1

vallisaari-luonto2

vallisaari-luonto3

LUE MYÖS NÄMÄ:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  BLOGIT.FI  

You Might Also Like...

4 Comments

  • Reply
    Aila ja Juha
    30.8.2020 at 08:41

    Kiitos ihanasta vinkistä ja tosi upeista kuvista! Tämä kohde on jostain kumman syystä vielä meilläkin käymättä, vaikka olemme asuneet Helsingissä kauan, retkeilleet milloin missäkin ja erityisesti tänä kesänä paneutuneet uusiin kohteisiin ja vanhoihin tuttuihin paikkoihin uudella tavalla. Tämä meni listalle NYT.

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      31.8.2020 at 15:18

      Kiitos! Kiva kuulla, että vinkistäni löytyi iloa jopa paikallisille 🙂 Jo Helsingin, saati sitten muun lähialueen saarissa tuntuu riittävän todella paljon mielenkiintoisia kohteita, mutta niitä itselleen sopivimpia pitäisi osata jotenkin haarukoida siitä suuresta massasta. Toivon itse vielä löytäväni sieltäpäin edes yhden tai parikin vastaavaa saarta. Näissä sotahistoriallisesti merkityksellisissä saarissa on selkeästi jotain, mikä vetoaa muhun.

  • Reply
    Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
    9.9.2020 at 23:27

    Kauniin näköisiä paikkoja! Ja varsin rauhallistakin näyttäisi olevan. Heh, hauska tuo 70 metrin pituinen luontopolku, mahtaakohan olla suomenennätys? 🙂 Ja ilman täsmennystä olisin ollut täysin varma, että yksi nolla on tipahtanut pois. Lyhythän olisi sekin.

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      6.1.2021 at 20:46

      Tuo saarikaksikko oli kyllä sekä varsin rauhallinen että todella kaunis. Varmasti tulen käymään niissä uudelleenkin. Tuo 70 metrin luontopolku oli kyllä aikamoinen ihmetys, olisi siellä varmasti pidemmänkin saanut aikaiseksi. Mutta toisaalta ehkä siinä on sitten takana jonkinlainen ennätyshakuisuus. Mene ja tiedä 🙂

Leave a Reply