Kerran poistuin kotoa
Vuosikatsaus

Vuoden 2019 matkat – tältä näyttää reissuvuoteni numeroina

Vuosi 2019 on nyt omien matkojeni osalta paketissa. Toki tiedossa on vielä yksi reissu Vaasaan, mutta näillä matkoilla entisille kotikulmilleni ei ole aina sen suurempaa matkailullista sisältöä kuin siirtymä paikasta toiseen, niin uskallan jo niputtaa tämän vuoden reissut yksiin kansiin.

Viime vuosi oli mulle kaikkien aikojen reissuvuosi, enkä tänä vuonna lähtenyt edes yrittämään korotusta siihen – se ei olisi millään mittarilla ollut mahdollista. Eikä näin onneksi aina edes pidä olla. Viime vuoteen mahtui muun muassa maailmanympärimatka, joka vei mut 4,5 kuukaudeksi reissuun, unohtumaton vaellus Huippuvuorilla sekä täydellinen syysviikko New Yorkissa.

Tämä vuonna reissut taas olivat lyhyempiä, niitä oli enemmän ja ne keskittyivät enemmän Eurooppaan. Mulle sopii matkustaessa tietynlainen tasapainoilu: jos olen reissannut aktiivisesti kaupungeissa, haluan seuraavaksi luontoon. Jos olen kolunnut maailman ääriä, halajan seuraavaksi taas Eurooppaan. Tosin ajallisesti pidempiä reissuja olisin mielellään tänäkin vuonna tehnyt, mutta se ei töihin palattuani ollut niin helppoa.

Tältä näyttää reissuvuoteni 2019 erilaisten lukujen valossa:

Kahdesti kaukomailla: Israel ja Malediivit

Matkustin tänä vuonna kahdesti Euroopan ulkopuolelle. Ensin helmikuussa Israeliin ja vielä marraskuussa loppuvuoden ankeutta ja pimeyttä karkuun Malediiveille. Israel tosin sijaitsee sen verran lähellä Eurooppaa, että ainoa todella kauas suuntautunut matka oli tuo Malediivien rentoiluloma.

Kumpikin kohde toimi varsin oivallisena tarkoitukseensa. Israel oli helmikuussa jo varsin verraton kohde, jos halusi breikin pitkään jatkuneesta talvesta. Lisäksi maan historia on aivan uskomaton ja erityisesti Jerusalem ympäristöineen tuntui ehtymättömältä aarreaitalta. Onneksi vietimme siellä lopulta nelisen päivää – eikä siinäkään tuntunut olevan tarpeeksi.

Jos alkuvuodesta vielä pursusin energiaa ja seikkailujentäyteinen tutkimusmatka pitkin tuota pientä maata innosti, marraskuuhun mennessä olin käyttänyt kaikki jaksamiskorttini syksyllä alkaneen hurjan työ- ja opiskelurumban takia.

Vielä keväällä olin miettinyt loppuvuodelle esimerkiksi vaellusreissua Nepaliin. Vaikken silloin edes tiennyt hakevani opiskelemaan, onneksi sain jonkun ennakkoaavistuksen siitä, että nyt ei ole tuon reissun aika. Leppoisten päivien, auringon ja lämmön kyllästämä Malediivit oli oikeanlainen loma oikeaan aikaan. Ja nimenomaan loma, ei vain vapaata töistä ja hurjaa suhailua ympäri maailman.

Israelin matkakertomuksia voit lukea lisää tästä, Malediivien matkasta taas löytyy postauksia tästä.

Neljästi Tallinnassa

En tämän reissuvuoden alussa olisi välttämättä uskonut vierailevani neljästi Tallinnassa viiden kuukauden sisällä, vaikka Tallinna onkin mainio kohde, joka sijaitsee mukavan lähellä. Näin kuitenkin pääsi käymään. Ensimmäinen tämänvuotinen Tallinnan-visiittini sijoittui pääsiäiseen, kun lensin pääsiäisen pääreissukohteestani Lontoosta edullisella lennolla Suomen sijasta Tallinnaan. Pienen puolipäiväreissun aikana ei paljon ehtinyt, mutta hyvän sään siivittämänä kiertelin pitkin vanhaakaupunkia ja kävin täydentämässä karkkivarastojani.

Toinen retkeni Tallinnaan ajoittui vain parin viikon päähän ensimmäisestä, kun suuntasimme siskoni kanssa pitkästä aikaa kaksistaan Tallinnaan. Olimme käyneet edellisen kerran kaupungissa yhdessä yli vuosikymmen sitten. Vaikka olin kolunnut Tallinnaa edellisen kerran vain pari viikkoa aiemmin, tarjosi kaupunki silti mielenkiintoista nähtävää muun muassa Bastionin tunneleiden muodossa.

Kolmas reissuni Tallinnaan oli kesäkuun lopussa, kun lähdin viettämään vapaapäivääni päiväreissulle kaupunkiin. Olin saanut vähän aiemmin kuulla, että karu mutta kiehtova Patarein vankila on taas avattu, joten paloin halusta päästä käymään siellä. Samalla reissulla piipahdin myös vanhastakaupungista löytyvässä KGB:n tutkintavankilassa, mutta en suosittele näitä kahta kohdetta samaan reissuun yhdistettäväksi – oli turhan ankeaa.

Tallinna kutsui vielä syyskuussa, kun lähdin kaverini Meritan kanssa jälleen yhdelle päiväreissulle kaupunkiin. Kävin toistamiseen tälle vuodelle Patareissa ja muuten tutustuimme Tallinnan vanhaankaupunkiin. Olisi ehkä luullut, että neljä lyhyen ajan vierailua Tallinnassa ja kaksi kertaa Patareissa saman vuoden aikana olisi ollut tarpeeksi, mutta ei. Eiköhän Tallinna mahdu taas ensi vuodenkin reissusuunnitelmiin.

Kaksi kertaa Venäjällä

Ennen vuotta 2019 olin käynyt tasan kerran Venäjällä, 72 tunnin viisumivapaalla risteilyllä kolmisen vuotta aiemmin. Amerikkalainen kaverini, johon tutustuin vuonna 2014, oli joskus matkustamisesta puhuessamme ihmetellyt, kun en tuolloin vielä ollut käynyt kertaakaan Venäjällä, mutta hän oli, että miten se on mahdollista. Hän sentään asui toisella puolella maapalloa, minä taas Venäjän naapurimaassa.

Tänä vuonna sitten olin varsin tehokas Venäjän-matkailija, vaikken uutta, maksutonta viisumia reissuissani hyödyntänytkään. Tämän vuoden ensimmäinen Venäjän-kohde oli kiehtova Viipuri, jonne teimme kaverini Raijan kanssa yhden yön pituisen, viisumivapaan matkan Lappeenrannasta Saimaan kanavaa pitkin. Viipuri oli mielenkiintoinen, mutta myös varsin rähjäinen kaupunki. Eniten odotin kaupungin linnassa vierailua, mutta Viipurin linna oli valitettavasti pieni pettymys. Viipuriin voisin kyllä lähteä uudelleen, kaupunki oli sen verran kiinnostava ja varsin lähelläkin.

Elokuun puolivälissä kutsui Viipuri, siitä noin kuukautta myöhemmin Pietari, jonne lähdimme työporukalla tutustumaan muutamaan Pietarin kirjastoon ja siinä samalla myös itse kaupunkiin. Menimme Pietariin Allegrolla, josta jäi pelkästään positiivista. Viimeistään sitten kun maksuton viisumi ulottuu myös Venäjälle vieviin juniin, tulen tarttumaan tähän matkustusmuotoon uudestaan. Pietarissa ehdin kirjastojen lisäksi nähdä esimerkiksi upean Fabergé-museon.

Kahdesti patikoimassa

Ei reissuvuotta ilman luontomatkoja! Tänä vuonna menin kahdesti jalat edellä, eli kohteisiin, joissa olisi tiedossa päiväpatikoita.

Vuoden ensimmäinen vaelluskohde oli mystiset Färsaaret, jotka tarjosivat uskomattoman upean ja äkkiväärän luonnon lisäksi kauniita pikkukyliä ja iki-ihania lunneja. Olin onnesta soikeana Mykinesin lunnisaarella, kun vihdoin pääsin näkemään noita hupsuja siivekkäitä. Färsaaret on todella upea ja monipuolinen kohde nimenomaan päiväpatikoinnin ystäville, mutta rengasreittien puuttuminen teki hommasta ajoittain hieman haastavaa.

Elokuussa oli aika toiselle luontokohteelle, kun pitkään kaipausta herättänyt Sveitsi kutsui taas. Kävin Sveitsissä ensimmäisen kerran vuonna 2014, ja maan huikea luonto, uskomattomat vuoret ja idylliset alppikylät tekivät heti lähtemättömän vaikutuksen. Sveitsiin paluu tuntui siltä, kun olisi tullut kotiin. Vaikka suunnittelin Sveitsin reissun Matterhorn edellä, mahtui matkaan myös muita vuorikohteita, herttainen Spiez linnoineen sekä mielenkiintoinen käynti CERNissä Geneven kupeessa.

Kuusi Suomi-kohdetta: Helsinki, Imatra, Kuopio, Lappeenranta, Turku ja Vaasa

Vaikka matkustin tänä vuonna edelleen enemmän ulkomailla kuin kotimaassa, on tämä vuosi ollut henkilökohtainen onnistuminen myös Suomi-matkailun suhteen. Käytin muun muassa viikon verran kesälomastani Suomen kiertämiseen, mikä ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys.

Haastoin itseni alkuvuodesta matkailemaan enemmän kotimaassa itselleni keksimän matkailuhaasteen avulla. Tämä saikin mut toimimaan ja lopulta kävin listalle poimimista kohteistani kolmessa. Ensi vuodelle asetin uuden, edellistä haastetta mukailevan matkailuhaasteen, jotta kotimaa tulisi jatkossakin tutuksi.

Jokavuotisen Vaasan lisäksi tähän vuoteen mahtui lyhyt piipahdus Kuopioon peräti kolme reissua Turkuun ja kaksi käyntiä Turun linnassa. Kesäreissuni Suomen halki kuljetti mua Helsinkiin, jossa kävin ihastumassa Vallisaareen ja Kuninkaansaareen, Lapeenrantaan sekä Imatralle, jossa pääsin vihdoin yöpymään linnamaisessa Valtionhotellissa.

Vain yksi Tukholma

Jos Tallinnaa mahtui tälle vuodelle neljä, oli Tukholma pienessä paitsiossa ja kävin siellä vain kertaalleen – heti alkuvuoden pakkasilla. Tammikuinen Tukholma oli silti käynnin arvoinen, vaikka siellä olisi ollut kiva viettää pidemmänkin aikaa. Mutta ensi vuonna ehkä sitten taas!

Paluu vuoteen 2010 ja maa numero 50

Tämä vuosi on tietyllä tavalla ollut merkkipaalu monelta kantilta katsottuna. Ensinnäkin jos peilaan matkailutilannettani kymmenen vuoden taakse, vuoteen 2009, olin silloin käynyt tasan kolmessa maassa: Ruotsissa, Virossa sekä Kyproksella. Näistä ainoastaan Kyproksella lentäen.

Vuonna 2010, kun päätin, että nyt saa riittää kotona kököttäminen ja mököttäminen, oli ensimmäisen aikuisiän lentäen tapahtuneen reissuni kohdekolmikko Köln, Pariisi ja Lontoo. Näistä kahteen tein paluun melkein vuosikymmenen jälkeen tapahtumasta, vähän kuin sulkeakseni yhden ympyrän. Lontoossa olin kyllä näiden vuosien välilläkin käynyt kahdesti, mutta Pariisiin en tuon vuoden 2010 jälkeen ollut palannut.

Kaupungeissa käydessäni huomasin, miten olinkaan muuttunut matkailijana. Olin vuosien varrella oppinut, mitä matkoiltani haluan ja millaiset kohteet kaupungeissa mua kiinnostavat. Esimmäiset kerrat sekä Lontoossa että Pariisissa olivat perusnähtävyyksien välillä suhailua. Nyt viihdyin paljon puistoissa ja ammensin paljon molempien kaupunkien mielenkiintoisesta historiasta.

Tänä vuonna Pariisissa sykähdytti eniten kuvankaunis Buttes-Chaumont -puisto , Lontoossa taas tutkiskelin tuntikausia Tower of Londonia. Pariisista teimme myös päiväretken historialliseen Roueniin, joka on täynnä toinen toistaan upeampia ristikkotaloja.

Yhtä saavutusta tälle vuodelle tuo myös se, että Malediivit oli 50. käymäni maa. Vaikka en matkusta pelkästään uudet kohteet kiikarissa, olen kuitenkin vuoden 2009 maasaldooni, eli kolmeen käytyyn maahan, verrattuna ehtinyt paljon. Jotenkin tämän luvun täyttyminen juuri tähän aikaan tuntui erityisen sopivalta.

Vuosi 2019 lyhyesti ja ytimekkäästi

Vuoteen 2019 mahtui 11 ulkomaanreissua, josta kuusi tapahtui lentäen, yksi lentäen ja laivalla, kolme laivoilla ja yksi junalla. Kävin yhdeksässä maassa, eli Ruotsissa, Israelissa, Iso-Bristanniassa, Virossa, Ranskassa, Tanskassa, Venäjällä, Sveitsissä ja Malediiveilla. Näistä maista Israel ja Malediivit olivat mulle uusia tuttavuuksia. Lisäksi matkustin Suomessa.

Vuosi 2019 oli juuri tähän hetkeen mainio reissuvuosi. Oli kiva päästä taas kiertämään Eurooppaa, joka on mulle rakas maanosa, jossa löytyy loputtomasti kiinnostavia kohteita. Oli mukava tutustua paremmin myös Suomeen. Oli hienoa käydä monissa eri linnoissa, niin Suomessa kuin muuallakin. Oli upeaa päästä vaeltamaan huikeissa maisemissa. Mikään kohde ei ollut pettymys, vaan kaikilla oli mielenkiintoista annettavaa.

Vuoden kolme suosikkikohdettani olivat Sveitsi, Färsaaret sekä Turun linna.

Oliko sulla mukava matkailuvuosi? 

LUE MYÖS NÄMÄ:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  BLOGIT.FI  

You Might Also Like...

4 Comments

  • Reply
    Jenni / Unelmatrippi
    13.12.2019 at 10:58

    Kuulostaa onnistuneelta vuodelta! Pakko sanoa, että entistä imatralaista jostain syystä lämmittää hurjasti Imatran näkeminen sun yhtenä tämän vuoden kohteena. 😀

    Mulla on ollut myös ihan hieno matkailuvuosi, joka ei tosin vielä ole tullut päätökseensä, sillä lähden vielä tämän vuoden puolella Aasiaan vuoden vikalle reissulle. Olen koostamassa vastaavaa vuoden reissut -postausta, mutta en vielä ole varma, milloin saan sen julkaistua.

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      15.12.2019 at 20:25

      Vuosi oli kyllä oikein mainio, vaikka ei sisältynytkään elämän huikeimpia reissuja 🙂 Ei onneksi aina pidäkään. Haha, ihanaa että oon voinut ilahduttuaa sua Imatran-visiitilläni. Eikä se oikeasti yhtään huono ollut. En toki Imatralle muuttaisi, mutta kyllä sinne pienen reissun mielellään teki.

      Oi, ihanaa että sulla on vielä jotai odotettavaa tälle vuodelle! Tuota ikkunasta avautuvaa ankeutta katsellessa tekisi mieli tehdä samoin. No, kevääksi on suunnitteilla opintovapaa, joten ehkä siinä olisi mahdollisuus tarttua äkkilähtöön jonnekin, missä ei ole näin kamalaa kuin täällä 😀 Kiva, että säkin olet kirjoittamassa vastaavaa postausta. Pitää lukea se sitten kun se ilmestyy!

  • Reply
    Katja / Historia de Viajes
    18.12.2019 at 10:12

    Koosteet on aina niin kivaa luettavaa. Koska kyllä sitä vain ihminen vuodessa ehtii vaikka sullakin oli omin sanoin muka vaatimattomampi reissuvuosi. Mutta sun reissuissa on kyllä ollut ihan täydellinen balanssi. Kaupunkia, historiaa, luontoa ja rentoilua. Mun omakin vuosi oli melko rauhallinen, mutta sama kuin sulla niin tämän pitkin olla. Kooste tulee blogiin vähän myöhemmin. 🙂

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      20.12.2019 at 21:19

      Koosteita on kyllä aina kiva lukea! Vuosi on samanaikaisesti varsin pitkä ja varsin lyhyt aika, joten on hauska aina katsoa, millaisia matkustusvuosia muilla olikaan. Ja toki myös itsellä. Ei mun reissuvuosi varmasti ollut vaatimaton verrattuna mihinkään muuhun kuin viime vuoteen, koska se oli niin uskomaton reissuvuosi, etten tiedä, tulenko koskaan ylittämään sitä. Balanssista olen samaa mieltä, oli kivan tasapainoinen ja monipuolinen reissuvuosi 🙂 Paitsi sitä Tallinnaa oli kyllä melkein parin vuoden tarpeisiin 😀 Rennot reissuvuodetkin tulee tarpeeseen. Ei sitä aina jaksa viipottaa maailmalla paikasta toiseen, se on yllättävän rankkaa! Varsinkin jos samalla yrittää käydä töissä tai opiskella. Tai molempia. Kiva, että sullakin on tulossa vuosikatsaus. Pitää käydä lukemassa se, sitten kun se ilmestyy!

Leave a Reply