Ennen kesäistä Suomen reissuani kysyin Imatralta kotoisin olevalta tutultani, mitä kaupungissa kannattaisi tehdä tai nähdä. Sain hieman välttelevän vastauksen ja vihjauksen siitä, että Lappeenrannassa olisi kiinnostavampaa nähtävää. Samalla matkalla nähty Lappeenranta osoittautuikin varsin miellyttäväksi yllätykseksi, joten sen jälkeen vuoroaan odottanut Imatra pisti vähän arveluttamaan – olisiko siellä oikeasti Valtionhotellin lisäksi mitään?
Vaikka olinkin sen verran varma, että yksi vuorokausi oikeastaan missä tahansa sujuisi, ei Imatra silti ollut niin toivoton tapaus, kuin mitä mun annettiin ymmärtää. Onhan kaupunki toki aika pieni ja kesäviikonloppunakin varsin hiljaisen oloinen. Keskustasta löytyi jopa Tiimarin tyhjentynyt liiketila, ja Goolen mukaan Tiimarin konkurssista on jo reilu viisi vuotta. Jos tila on ollut niin kauan tyhjillään, niin kertoohan se jotain.
Ei tämä ajoittainen hengettömyys silti Imatran kantava teema ollut, vaan kaupungista löytyi myös paikkoja, joissa viihdyin vallan hyvin. Tästä suuri plussa ihastuttavalle Kruununpuistolle! Paikka sai mut toivomaan, että tällaisia vetonauloja löytyisi Imatralta enemmänkin.
Imatran upea Kruununpuisto
Jos jotain Imatran kohdetta mulle erityisesti liputettiin, se tuntui olevan Kruununpuisto. Puisto alkaa varsin näppärästi heti Valtionhotellin kupeesta, joten sen perässä ei kauas tarvinnut mennä. En ottanut etukäteen selvää, millainen kohde Kruununpuisto olisi. Pidän puistoista muutenkin, joten se oli varsin luonteva kohdevalinta ilman mitään ennakkoselvittelyjäkin.
Yllätys oli kuitenkin varsin positiivinen, kun lähdimme tutustumaan puistoon. Jos mun olisi pitänyt etukäteen veikata, millainen puisto olisi, olisin heittänyt ilmoille kuvitelmia huolitellusta, yläluokkaisesta viheralueesta, jonne olisi ripoteltu tyylikkäitä, hyvinhoidettuja kasveja ja jossa varjoa tarjoaisi muutama klassinen huvimaja, joista tuijotella vastarannalla kohoavaa Valtionhotellia.
Puisto on ehkä hieman harhaanjohtava nimi Kruununpuistolle, sillä se on muutakin kuin säntillistä ja huoliteltua puistomaisemaa. Se on myös kuin pieni pala villiä luontoa keskellä kaupunkia. Varsinkin heti kosken vieressä kohoava puisto-osuus on kuin luontopolku eikä järjestäytynyt nurmikenttä. Tämä seikka sai mut pitämään puistosta vieläkin enemmän.
Kruununpuistossa kierrellessä tuntuu siltä, kuin sen poluilla voisi palata takaisin 1800-luvulle, Imatran matkailun kulta-aikaan. Niihin päiviin, kun Venäjältä matkattiin kaupunkiin sankoin joukoin ihailemaan silloin valtoimenaan pauhannutta koskea. Kruununpuisto on tavallaan hyvin ajaton ja toisaalta hyvin historiallinen. Nykypäivä ei puistoon liiaksi tunge, ellei miinuksiksi autenttisuuteen lasketa valjastettua koskea tai puiston lomasta pilkahtelevaa massiivista voimalaitosta.
Kruununpuisto mainostaa hiidenkirnujaan varsin innokkaasti. Itse jotenkin odotin hiidenkirnujen olevan massiivisia, maisemia muokkaavia syvänteitä ja onkaloita, mutta pieleen meni. Puiston hiidenkirnut ovat maltillisen kokoisia. Suuri osa tuntuu olevan kuin luonnon mukitelineitä – pienehköjä pyöreän muotokielestä ammentavia syvennyksiä kivisessä maastossa. Isoimmat onkalot saattaisivat mahduttaa itseensä ämpärin tai pienen kylpijän. Hauska yksityiskohta nämä silti ovat, joten hiidenkirnuja kannattaa pitää silmällä Kruununpuistossa seikkaillessaan.
Kruununpuisto muodostuu neljästä eri puistoalueesta, mutta itselleni mieluisin oli tuo jylhä, metsittynyt alue heti Valtiohotellia vastapäätä kosken toisella puolen. Mielenkiintoisia alueita riitti kuitenkin myös Valtionhotellin puolella. Perinteisempää, puistomaisemaa aluetta on myös tarjolla, ja puistoalueella olikin yllättävän paljon kaunista nähtävää.
Puiston isompia hiidenkirnuja
Ja vähän pienempiäkin
Imatrankosken koskinäytös
Me satuimme Imatralle hyvään aikaan, sillä Imatrankoski kuohui taas vuonna 2019 muutaman vuoden tauon jälkeen. Itselleni tuli ensin varsin suurena yllätyksenä se, että koskikaupunki Imatran koski ei olekaan saatavilla koska tahansa, vaan veden virtausta ja kosken pauhua joutuu nykyään erikseen odottamaan. Tampereen ja Tammerkosken maisemiin tottuneena tyhjä koskenuoma olikin aluksi varsin surullinen näky.
Onneksi pääsimme kuitenkin nauttimaan siitä, kun koski sai hetken aikaa toteuttaa itseään villinä ja vapaana vesimassana. Koskinäytöksiin on myös panostettu ja ne tuntuvat vetävän varsin paljon ihastelijoita. Koskinäytös alkoi illalla kello 18 ja me olimme paikalla noin puoli tuntia ennen H-hetkeä. Parhaaksi katselupaikaksi mainostettu silta oli jo tuohon aikaan varsin täynnä väkeä, joten jos mielii parhaille paikoille, kannattaa sinne suunnata ajoissa.
Suuri osa ihmismassasta oli pakkautunut padon puolelle siltaa, mutta itse halusin nähdä nimenomaan vähemmän suositun puolen eli sen, missä vesimassat pääsevät kuohumaan melkein niin pitkälle kuin näkee. Padon puolella näki toki sen, kuinka valtavat vesimassat yhtäkkiä vapautuvat, mutta ei sitä, miten vesi täyttää hetkessä pitkän, kuivan uoman.
Me nautimme aikamme koskinäytöksestä sillalla ja kävimme myös kurkkaamassa padon puolen meininkejä sen minkä ihmismassan yli näimme. Mutta sen jälkeen lähdimme vielä kävelemään pitkin Valtionhotellin puoleista rantaa sinne, minne vesikin suuntasi. Tämä olikin kannattavaa, sillä koski näyttäytyi tästä perspektiivistä hyvin erilaisena.
Jalkautuminen alueelle joko koskinäytöksen yhteydessä tai muuten kannattaa. Historiallisen arvokas ja kiehtova puistotunnelma jatkuu myös tällä puolella koskea. Täältä löytyy myös se huvimaja, jota mielikuvissani arvokkaankuuloiseen Kruununpuistoon sijoitin. Lisäksi alue on toiminut entisaikojen matkailijoiden sosiaalisena mediana, sillä useammasta kivenjärkäleestä löytyy “I was here” -tyylisiä raaputuksia. Niiden tekemiseen on tainnut mennä enemmän aikaa kuin perus somepäivitykseen.
Tässä myös pieni video, jonka koskinäytöksestä kuvasin. Alussa on timelapse-video niille kiireisimmille, jotka ehtivät omistaa asialle vain pari sekuntia ja sen jälkeen pidemmän kaavan kautta nautiskeleville:
- Gosaimaa.comin nettisivuja kannattaa pitää silmällä, jos koskinäytökset tai Kruununpuisto kiinnostavat. Sieltä löytyy toivottavasti ensi vuonnakin jatkuvien näytösten aikataulut sekä tietoa Kruununpuistoon järjestettävistä opastuskierroksista.
Vaikka Imatrasta ei tullutkaan suosikkikaupunkiani, oli siellä kiva käydä. Kaupunki oli Kruununpuiston tienoilla todella kaunis ja tunnelmallinen. Valtionhotelliin menisin mielelläni vielä uudelleen yöksi, joten voi olla, että Imatra kutsuu mua toisenkin kerran. Sitä odotellessa!
LUE MYÖS NÄMÄ:
- Imatran Valtionhotelli – yö upeissa, linnamaisissa puitteissa
- Kesälomaan mahtui viikon Suomi-reissu, ja se oli hyvä!
- Näin paljon, tai vähän, maksoi viikon reissu Suomessa
- 10 kiinnostavaa Suomi-kohdetta, joihin pääsee julkisilla
Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:
FACEBOOK | INSTAGRAM | BLOGIT.FI
No Comments