Père-Lachaise – Pariisin kuuluisin hautausmaa

Olen kirjoittanut blogini viime postauksissa sangen hilpeistä aiheista. Esillä ovat olleet niin Pariisin katakombit kuin Patarein vankilakin. Joten eiköhän jatketa vielä yksi postaus tällä samalla synkähköllä nosteella ja tehdä virtuaalivierailu pariisilaiselle hautausmaalle.

Vaikka aikanaan Pariisin hautausmaita tyhjennettiin ja ihmisten maallisia jäännöksiä säilöttiin noihin edellä mainittuihin katakombeihin, on kaupungissa edelleen kauniita ja vierailun arvoisia hautausmaita. Me ehdimme käydä niistä yhdessä, sopivasti hotellimme vieressä sijainneessa Père-Lachaisessa, joka taitaa olla Pariisin tunnetuin hautausmaa.

Hankalasti suomalaiseen suuhun taipuva nimi onkin omissa keskusteluissani taipunut enemmän Pera-Lasseksi, ja vaikka tämä nimi ei ranskalaisittain tai suomalaisittain lausuttuna soittaisi vielä kelloja, on hautausmaa kuuluisa siitä, että sieltä löytyy monen edesmenneen kuuluisuudenhenkilön viimeinen leposija, yhtenä tunnetuimmista lienee Jim Morrison.

Mulla ei ollut mitään erityistä syytä, miksi halusin suunnata Père-Lachaiseen. Tykkään vanhoista hautausmaista, joten mulle riitti, että pääsin fiilistelemään paikan upeutta. Kaveri taas halusi nähdä Jim Morrisonin haudan, joten tämä antoi suuntaviivoja sinne, minne päin hautausmaata kulkuamme suuntaisimme.

Père-Lachaise on kuin pieni kaupunki

Hautausmaalle voi toki mennä ihan vaan fiilistelemään ja kuljeskelemaan sinne, minne jalat vievät, mutta jos haluaa löytää tietyn haudan, kannattaa sen sijainti selvittää ennen sinne suuntaamista. Père-Lachaise on sen verran suuri ja sokkeloinen, että spontaanisti haluamalleen haudalle tuskin eksyy.

Père-Lachaise on kuin pieni kylä. Siellä kulkee ristiin rastiin kapeita, nimettyjä ja viitoitettuja katuja, minkä lisäksi hautojen välissä puikkelehtii pieniä kinttupolkuja oikaisemassa kulkua. Välillä saattaa törmätä myös portaikoihin tai umpikujiin. Lisäksi hautausmaalla on myös pieniä korkeuseroja ja jos löytää sopivan näköalapaikan, voi ihailla silmien edessä levittyvää hautojen, kulkuväylien ja vihreyden viehättävää yhdistelmää.

Hautausmaan alueelle mahtuu yli 70 000 hautaa, mikä kertonee paikan koosta jotain. Haudat eivät ole pelkästään vieri viereen asetettuja siistejä hautakivien rivejä, vaan paikasta löytyy upeita rakennustaiteen helmiä. On goottilaisilta puhelinkopeita näyttäviä viritelmiä, ajan patinan alle jääneitä monumentteja, obeliskeja, kenossa olevia pieniä hautakiviä ja osui silmiini ainakin yksi pienoislinnakin. Haudalta toiselle vaeltaessa aika ei todellakaan käy pitkäksi.

200-vuotias hautausmaa

Père-Lachaisessa kävellessään historia huokuu ympärillä. Hautausmaa on perustettu 1800-luvun alussa ja se oli aluksi kaupunkilaisten epäsuosiossa. Kukaan ei halunnut tulla haudatuksi sinne, minkä takia hautojakin oli siellä vain parituhatta. Kun vertaa tilannetta nykypäivään ja siihen, että nykyään paikalla käy miljoonia vierailijoita vuodessa ja Père-Lachaise on kallis ja kysytty hautauskohde, on hautausmaa kokenut aikojen saatossa varsinaisen kasvojenkohotuksen.

Hautausmaasta tehtiin suosittu hieman pakottamalla. Sinne siirrettiin aikanaan muutamien kuuluisien henkilöiden haudat, mikä edisti hautausmaan suosiota. Vähitellen hautausmaasta alkoi tulla kysytty viimeinen leposija ja myös vapaa-ajanviettopaikka.

Tyyneyden saareke suurkaupungissa

Puistoissa on aina taikaa, mutta erityisesti suurkaupungeissa on välillä ihana vetäytyä puistoihin karkuun kaupungin hektisyyttä ja hälinää. Myös Père-Lachaise on tähän oiva paikka. Isolla puistoalueella on rauhoittava vaikutus. Ympärillä kohoavat suuret puut, paikan hiljaisuus sekä lukuisat kiehtovat yksityiskohdat saavat hetkeksi unohtamaan kaiken muun.

Kuolleiden valtakunnan lisäksi Père-Lachaise on puiden valtakunta. Hautausmaa on pullollaan suuria, kauniita ja lehteviä puita. Puut reunustavat hautarivistöjen välissä puikkelehtivia pikku teitä, tarjoavat suojaa auringolta ja sateelta sekä ottavat paikkaa hienovaraisesti haltuunsa, siellä missä lepo on ollut pitkää ja harrasta. Puiden lisäksi sammalet sekä erilaiset köynnöskasvit kilpailevat paikasta auringossa sekä valokuvissa ja puistossa onkin paljon ihania luonnon valtaamia hautamonumentteja.

Vaikka puisto onkin suosittu ja siellä vierailee vuosittain paljon ihmisiä, ei puisto tuntunut ainakaan toukokuisena sadepäivänä kaoottiselta turistikohteelta. Saimme pääosin vaellella puistossa aivan rauhassa, eniten ihmisiä tuli vastaan Jim Morrisonin haudan tietämillä, mutta tässäkin tapauksessa puhutaan lähinnä viidestä, ei viidestäsadasta muusta kävijästä.

Koska hautausmaa ei sijaitse Pariisin ytimessä, vaan kaupungin kaakkoisosassa ja on muurien ja korkeiden puiden ympäröimä, siellä unohtaa helposti olevansa Pariisissa. Muistoja Père-Lachaisea ympäröivästä suurkaupungista osuu silmiin harvakseltaan. Aina silloin tällöin puunlatvojen välistä pilkottaa pala asuinrakennusta tai jonnekin kantautuu katkelma kaupungin kakofoniaa. Muuten saa kuitenkin rauhassa uppoutua puiston taikaan.

Taikaa paikassa ehdottomasti on. Hautausmaa onnistuu melkein kuin kadottamaan ajan ja paikan tajun. On vain tuo rauhallinen hetki, kaunis ympäristö sekä ripaus sitä jotain, mikä paikkaan on kahden vuosisadan aikana ujuttautunut. Tällaisia paikkoja ei luoda hetkessä tai laskelmoiden, vaan niiden hienous rakentuu pala palalta, jokaisesta puusta, haudasta, kävijästä, kevään myötä kukoistavasta kasvista ja kaikesta, mikä yhdessä tekee Père-Lachaisen.

Pieni vinkkiboksi Père-Lachaisesta kiinnostuneille: 

• Hautausmaa sijaitsee Pariisin kaakkoisosassa, osoitteessa 8 Boulevard de Ménilmontant
• Lähimmät metroasemat ovat 2- ja 3-linjojen Père-Lachaise, 2-linjan Philippe Auguste ja 3-linjan Gambetta
• Père-Lachaise on auki keväästä syksyyn maanantaista perjantaihin kello 8-18, lauantaisin 8.30-18  ja sunnuntaisin 9-18, syksystä kevääseen aukiolot ovat hieman supistetummat
• Katso kaikki aukiolot tästä
• Puistoon on ilmainen sisäänpääsy
• Hautausmaan kartta löytyy englanniksi tästä 
• Myös esimerkisi maps.me-niminen offline-karttasovellus on oiva apu hautausmaalla suunnistamiseen, oikeastaan kaikki puiston pienet polutkin löytyvät kartasta, samoin useimpien kuuluisuuksien hautojen sijainti
• Jos haluat lukea paikasta lisää, kannattaa tutustua tähän Ylen mielenkiintoiseen artikkeliin

Père-Lachaise oli todella upea käyntikohde, jossa riittäisi tutkimista monelle vierailukerralle. Tällä kertaa ehdimme kiertää puistosta ehkä neljäsosan, sekin hieman ylimalkaisesti. Vaikka sinänsä sama teema toistuu kaikkialla, oli paikan rauha, upeat hautarakennelmat sekä sadepäivän luonto niin upea yhdistelmä, että siitä kelpasi nauttia. Tämä paikka olisi upea nähdä joskus syksyllä ruska-aikaan. Voin kuvitella kuinka loistelias se onkaan silloin!

Oletko sä tutustunut Père-Lachaiseen tai muihin Pariisin hautausmaihin?

LUE MYÖS NÄMÄ:

• Pariisin katakombit – ei se kaupungin romanttisin nähtävyys
• Suosikkini Pariisissa – kuvankaunis Buttes-Chaumont -puisto
• New Yorkin kätketty helmi: Green-Woodin upea hautausmaa
• Salem – uusienglantilaista kauneutta ja noitavainoja

---

Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  BLOGIT.FI