Tuntuu uskomattomalta, että siitä on jo yli vuosi, kun maailmanympärimatkalle lähdön valmistelut olivat hektisimmillään. Muistan hieman liiankin hyvin, kun samaan aikaan kävin töissä, pakkasin elämääni sekä laatikoihin että rinkkaan, tein viime hetken reissusuunnitelmia ja -järjestelyjä sekä pallottelin noin miljoonaa muuta asiaa. Sekä koin vuorotellen tunneskaalaa silkasta kauhusta ylenmääräiseen onneen ja kaikkea siltä väliltä.
Tasan vuosi sitten, 14.1., heitin Vaasan juna-asemalle hyvästejä saattamaan tulleelle äidille ja siskolle ja tein matkaa Helsinki-Vantaalle, josta pitkään odotettu matka vihdoin alkaisi. Se, että päädyin tuohon pisteeseen ja siitä lähdin toteuttamaan mahtavaa reissua, oli aikamoinen ponnistus, mutta ehdottomasti kaiken vaivan arvoista.
> Tästä pääset lukemaan, minkälaisen maailmanympärimatkan tein
Kun aika on luonut luontevaa etäisyyttä maailmanympärimatkaan, ajattelin että voisin vielä kerran suoda aikaa sille, että pohtisin, mitä tulikaan tehtyä ja oliko siinä kaikessa järkeä.
Säästäminen ja järjestelyt
Matkaa varten tarvitsin rahaa, sillä aikomukseni oli ottaa maailmanympärimatka puhtaasti lomailun kannalta, eikä mistään olisi tiedossa tuloja 4,5 kuukauteen.
Säästin varsin paljon rahaa varsin kurinalaisesti ja varsin tiiviissä tahdissa. Ennen lähtöpäätöstä mulla oli aiempia säästöjä noin 5 000 euron verran, lähtiessä matkaan tehtyjä satsauksia ja säästörahaa oli yhteensä noin 20 000 euron edestä. Säästin noin 15 000 euroa 1,5 vuodessa, eli tahtina oli noin 5 000 euroa puolessa vuodessa. Yksin asuvalta matalapalkka-alan työntekijältä aika hurja veto.
Myönnän, että vedin varsinkin loppua kohti säästönyörit äärimmäisen kireälle. Jaksoin sen, sillä tiesin, ettei niin tarvitsisi elää ikuisesti. Minimoin ihan kaikki mahdolliset menot ja olinkin jossain vaiheessa varmasti aika tylsää seuraa – en käynyt oikeastaan missään ja jos ihmisten ilmoille eksyin niin en ainakaan kostoksi tuhlannut rahaa mihinkään.
Säästörupeama kannatti – sainhan matkakassan kokoon. Mutta myönnän että jos kotiin palattuani olisi pitänyt jatkaa samassa tahdissa, olisi pinna ollut aika kireällä. Oli ihanaa paluun jälkeen mennä ruokakauppaan ja ostaa niin paljon terveellistä ruokaa kun halusi. Nyt ruokakauppalasku saattoi olla 25 euroa kerralla, säästöaikaan se sai olla 25 euroa viikossa. Lisäksi raaskin ostaa tavaroita loppuunkuluneiden tilalle. Ennen lähtöä tuntui hupsulta edes miettiä jonkun tavaran ostamista, sillä se menisi kohta muuttolaatikossa varastoon useiksi kuukausiksi.
> Lue tästä, miten säästin maailmanympärimatkaa varten
Töiden suhteen poissaolo oli sinänsä aika yksinkertainen järjestely, mutta päätöstä sai odottaa varsin pitkään. Mieluummin käytin kuitenkin tällä kertaa Palaa töihin -kortin kuin olisin irtisanoutunut. Olen muutenkin varsin järjestelmällinen ja ennakoiva, joten vaikka kulutin paljon aikaa ennalta tehtyihin järjestelyihin, oli se mielestäni kannattavaa. Asiat sujuivat mallikkaasti niin kotimaahan jääneiden asioiden suhteen että myös reissun päällä. Mitään varsinaisia yllätyksiä ei tullut, sillä olin varautunut kaikkeen varsin hyvin, ja tämä jos mikä oli plussaa.
Matkan suunnittelu etukäteen – ja kannattiko se
Tiesin varsin hyvin jo etukäteen, miten matkani tulisi kulkemaan. En sentään tehnyt mitään orjallista päiväohjelmaa reissulleni – ihan hulluutta se olisikin ollut. Mutta lennot ostin jo etukäteen niin, että tietäisin, kauanko viettäisin missäkin kohteessa. Ja ostin jo ennen lähtöäni myös muutamia maiden sisäisiä lentoja, jotka jo etukäteen vähensivät tiettyä spontaaniutta reissusta.
Myönnän kuitenkin, että tälle tasolle ulottunut suunnitelmallisuus sopi mulle, varsinkin kun reissasin suuren osan ajasta yksin. Tosin taas etukäteen tehdyt suunnitelmat tukivat myös niitä osia reissusta, kun sain mukaan kavereitani. Heidänkin aikataulut tuli ottaa huomioon reissua suunnitellessa, en siis ollut pelkkien omien päätösteni herra.
Ehkä jos olisin lähtenyt kaksin maailmanympärimatkalle, olisin voinutkin olla huolettomampi ennakkosuunnitelmien suhteen. Matkassa olisi ollut useampi henkilö selvittelemässä, ajattelemassa ja huolehtimassa. Nyt kuitenkin olin yksin esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja vaikka olinkin reissannut yksin ennen tätä reissua, en ollut tehnyt sitä näin isossa mittakaavassa. Joten tietynlaisen matkarungon tekeminen toi mulle turvallisuuden tunnetta ja uskoa siihen, että kaikki menee hyvin.
Tietty etukäteissuunnittelu sopi hyvin myös siihen, että matkan varrelle mahtui pari kalliimpaa, maksettua retkeä, jotka olin varannut jo etukäteen. Kun tiesin jo hyvissä ajoin, missä mun pitäisi tiettyihin aikoihin olla, se oli hyvin helppoa. Ehdin matkakohteisiin ajoissa ja edullisesti, sillä pystyin ostamaan esimerkiksi edullisia lentoja hyvissä ajoin.
Toki jos vielä lähden uudestaan maailmanympärimatkalle, saatan tehdä sen pienemmillä suunnitteluilla. Nyt kun olen kerran tehnyt isomman mittakaavan reissun ja tiedän miten hommat matkan päällä sujuvat, se antaa varmuutta siihen, että hommat sujunevat tarvittaessa myös spontaanimmasti. En kuitenkaan kadu, että löin etukäteen aikataulullisia asioita lukkoon, sillä se sopi hyvin mulle tähän reissuun
Matka-aika ja kohteet
Edellä jo mainitskinkin siitä, että olin etukäteen lyönyt lukkoon reissun kokonaiskeston ja maat, joissa tulisin käymään. Maailmanympärimatkaani ennen pisin tekemäni reissu oli ollut alle kolme viikkoa, nyt tiedossa oli 4,5 kuukautta. Aikamoinen ero.
Olisin tietenkin voinut suunnitella vielä pidemmän irtioton, mutta en tiennyt yhtään, miten viihtyisin noin pitkän ajan kaukana kotoa. Ja vielä pitkiä aikoja yksin. Siksi ajattelin, että 4,5 kuukautta olisi tietyn verran pelaamista varman päälle sen suhteen, että sen vielä kestäisin, jos koti-ikävä iskisikin. Lisäksi jos olisin halunnut tehdä paljon pidemmän reissun, olisin joutunut lykkäämään lähtöäni ainakin puolella vuodella, että olisin saanut kasaan enemmän rahaa, mitä olisin pidemmälle reissulle tarvinnut enemmän.
Lopulta 4,5 kuukautta hurahti ohi uskomattoman nopeasti. En potenut koti-ikävää, ja jos rahaa olisi ollut enemmän, olisin voinut jäädä tien päälle vielä moneksi kuukaudeksi. Matkakuume ei taltu pitkässäkään reissussa, näemmä. Seuraava maailmanympärimatkani tai muu pidempi irtiottoni voisi siis helposti olla ainakin puolen vuoden pituinen. Ainakin tämänhetkisten fiilisten perusteella.
Kohdevalinnat menivät varsin nappiin. Seitsemän maata oli aika lailla maksimi tämän pituiselle reissulle. En halunnut lähteä hamstraamaan maita, vaan halusin ajan kanssa ehtiä tutustumaan valitsemiini kohteisiin. Ainoa aikataulullinen harmitukseni oli se, että Argentiina ei kuulunut kunnolla matkasuunnitelmiini vaan ainoastaan poikkesin siellä pariin otteeseen Chilessä reissatessani. Argentiina vaikutti niin mielenkiintoiselta kohteelta, että sille olisin suonut mielelläni enemmänkin aikaa.
> Tästä voit lukea, millä perusteella valitsin maailmanympärimatkani maat
Osuin kaikkiin matkakohteisiini myös varsin hyvään aikaan. Australiassa oli ihanan lämmin, mutta ei liian kuuma. Uudessa-Seelannissa oli lähes koko ajan miellyttävä sää. Ainoastaan loppumatkan aikana sykloni iski saarille ja toi mukanaan epävakaata ja harmaata säätä. Sykloni ei onneksi osunut suoraa matkareitillemme, vaikka niin meinasikin käydä, joten säästyimme suuremmilta murheilta.
Chilessä oli Santiagossa, Atacamassa ja Pääsiäissaarella trooppisen lämmin, Patagoniassa taas miellyttävä alkusyksy. Ecuadorissa satoi aika paljon, mutta Galapagossaarilla ei sadetta näkynyt. Toukokuu oli mainio ajankohta sekä USA:n länsi- että itärannikoille ja Portugalissakin oli juuri sopivan leppoisat kelit.
Arkeen paluu
Tein tosiaan paljon ennakkojärjestelyjä matkaani liittyen, myös työni ja kotini suhteen. Sain palata takaisin työhöni, mikä auttoi kotiinpaluussa paljon. Olin kuluttanut reissukassaani ennakoidusti, eikä rahaa ollut enää kuin kotiinpaluuseen liittyneisiin välttämättömiin kustannuksiin. Joten oli ihanaa, että pari viikkoa kotiinpaluun jälkeen oli taas tiedossa palkkapäivä ja säännöllinen rahantulo.
Pääsin myös palaamaan asuntooni, vaikka asunkin tässä vuokralla. Vuokranantajani oli onneksi ihanan joustava sen suhteen, että sain jälleenvuokrata asuntoni matkani ajaksi ja löysin asuntoon vielä luotettavan vuokralaisen. Pidän valtavasti asunnostani, joten kotiinpaluuta pehmensi se tieto, ettei heti tarvinnut alkaa miettimään, minne ihmeeseen joutuisi muuttamaan.
Lisäksi olin varannut pari viikkoa kotiinpaluusta siihen, että ehtisin järjestellä elämäni uomiinsa ennen kuin palasin töihin. Ehdin purkaa muuttolaatikkoni rauhassa, tottua siihen, että joka päivä ei olisikaan enää seikkailu. Mutta oli silti todella outoa joutua säännöllisten aikataulujen maailmaan, jossa ei voi herätä milloin huvittaa ja tehdä jotain spontaania, jos siltä tuntuu. Oli pakko tehdä kaikkea ja tiettyyn aikaan. Tämä häiritsee tavallaan edelleen.
Matkalla ollessani pääsin kiinni mukavan rentoon arkeen, jossa oli tärkeintä nukkuminen, lukeminen ja mukavien asioiden teko. En ehtinyt edes päivittäin notkua paljon netissä, tai aina siihen ei edes ollut tilaisuutta. Yritinkin pitää tästä kiinni, kun pääsin takaisin Suomeen.
Olen pystynyt pitämään tästä aika hyvin kiinni, vaikka myönnän, että välillä en ehdi nukkua tarpeeksi ja sen ansiosta päivä meneekin typerään netissä roikkumiseen. Mutta olen myös ihan onnistunutkin. Olen onnistunut pääsääntöisesti menemään nukkumaan aiemmin kuin ennen, voin viettää aikaani ilman, että koko ajan tarvitsee olla netissä tai tavoitettavissa ja mikä tärkeintä, olen ehtinyt lukea! Laskin juuri, että kotiinpaluuni jälkeen luin viime vuonna 40 kirjaa.
Aiheesta bloggaaminen
Päätin heti kun tiesin maailmanympärimatkani oikeasti toteutuvan, että yritän kirjoittaa siitä mahdollisimman kattavasti. Enkä pelkästään matkanvarren huimista seikkailuista, vaan myös matkallaolon todellisuudesta, valmisteluista ja suunnitelmista.
Vaikka en ole ensimmäinen maailmanympärimatkaa tehnyt bloggaaja, ajattelin että jotakuta voisi silti kiinnostaa kaikki se tieto, mitä olen ennakkosuunnitteluista asti tuottanut. Enkä onneksi ole ollut ihan väärässä. Juttujani niin reissukohteista, tunnelmista matkan varrelta kuin myös valmisteluista ja suunnitteluista on luettu kiitettävän paljon. Maailmanympärimatka tuntuu olevan yleisempi haave kuin osasin odottaa.
Kolme eniten luettua, matkan suunnitteluun liittyvää juttua ovat:
- Miten suunnitella maailmanympärimatka? 2 275 lukukertaa
- Paljonko maksaa maailmanympärimatka? Tässä reissubudjettini 2 173 lukukertaa
- Miten hankkia maailmanympärilennot? 2 049 lukukertaa
On siis ollut ilo huomata, etten ole kirjoitellut aiheesta turhaan!
Lähtisinkö uudestaan?
Loppuun tietenkin se kenties tärkein kysymys. Lähtisinkö maailmanympärimatkalle uudestaan? Kyllä ja en. Vastaan en ainoastaan siksi, että juuri tällä hetkellä en vielä lähtisi, jos mun pitäiis nähdä vaivaa saman säästörumban ja töistä vapaata saamisen vuoksi. Se lähde on hetkeksi ammennettu tyhjäksi.
Jos taas joku tarjoaisi mulle rahat ja loihtisi mulle vapaata, lähtisin saman tien. En tosin tietäisi vielä minne, uutta maailmanympärimatkan reittiä en ole vielä talven synkkyyden keskellä hahmotellut. Mutta silti lähtisin ehdottomasti. Sanoin tämän jo heti kotiinpaluun jälkeen, mutta allekirjoitan sanomani edelleen täydestä sydämestäni. Maailmanympärimatka oli parasta, mitä olen ikinä tehnyt. Se oli kaiken rahan, vaivan ja suunnittelun arvoista. ♥
Postauksen kuvat, joissa esiinnyn, on ottanut Ella.
Lue myös nämä:
- Kuukausi kotiinpaluusta – miltä arki Suomessa on tuntunut?
- Vuosi 2018 oli täyden kympin reissuvuosi
- Terkkuja Sydneystä – maailmanympärimatka on alkanut
- Kaikki maailmanympärimatkaani koskevat postaukset pääset lukemaan tästä
Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:
FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU
4 Comments
J
14.1.2019 at 18:55Vaikken itse suunnittelekaan maailmanympärysmatkaa, niin oli ihanaa lukea matkastasi ja sen suunnittelusta 🙂 Erityisesti siksi, että olen itse pienipalkkaisessa työssä ja rakastan matkustelua. Pisin reissuni on ollut 3kk, jonka mahdollisti 1,5v säästäminen ja työsuhteen päättyminen (joka tarkoitti sitä, että piti säästää muuhunkin kuin itse matkaan) Tuntuu, että suurin osa matkabloggaajista ja matkavideoiden tekijöistä on itseäni varakkaampia ja siksi koen heihin samaistumisen vaikeaksi. Toinen ääripää on nämä nykyajan nomadit, joista osa on koko ajan matkalla ja osa käy vaan kotimaassaan tekemässä töitä.
Noora | Kerran poistuin kotoa
15.1.2019 at 21:16Kiitos! Tosi kiva kuulla, että näitä juttuja on ollut mukava lukea 🙂 Noista muiden bloggaajien ja vloggaajien tuloista en sen enempää tiedä. Toki varmasti joukossa on myös hyvin toimeentulevia, mutta uskoakseni myös paljon niitä, jotka vain käyttävät kaiken mahdollisen rahansa matkailuun. Yritän puhua raha-asioista mahdollisimman avoimesti murtaakseni myyttiä siitä, että matkailu on automaattisesti kallista ja pidempiin matkoihin pitäisi saada lottovoitto. Enemmänkin kyse on kuitenkin siitä, että on valmis tekemään pieniä satsauksia ja kompromisseja ja luopumaan ainakin hetkeksi jostain, jotta voi saavuttaa unelmansa.
Merja / Merjan matkassa
15.1.2019 at 21:31Et kirjoittanut juttuja turhaan, niitä on ollut kiva lukea. Tuollainen matka olisi hienoa tehdä mutta en tiedä miten selviäisin tuosta säästämisestä 🙂 Vaikka en mikään tuhlaajaluonne olekaan niin liian tiukat säästökuurit hirvittää. Matkakohteet sulla on olleet sellaiset, jotka kuuluisivat myös omalle reitille jos maailmanympäri lähtisin. Argentiinalle antaisin enemmän aikaa ja lisäisin mukaan ripauksen Aasiaa.
Noora | Kerran poistuin kotoa
23.1.2019 at 19:22Kiva kuulla, että juttuja on ollut kiva lukea! Säästäminen onnistuu varmasti, kun vaan löytää tarpeeksi inspiroivan syyn säästää. Eikä kaikkien onneksi tarvitse säästää yhtä kamalalla tahdilla kuin mitä itse tein, kertyy se raha tilille pidemmässäkin juoksussa 🙂 Argentiinalle olisin mielelläni antanut enemmän aikaa, mutta toisaalta tuolla aikataululla se olisi sitten tarkoittanut jostain muusta luopumista tai vähentämistä. No, onpahan taas lisää syitä palata Etelä-Amerikkaan. Aasiassa olisin halunnut käydä, jos aikaa olisi ollut enemmän. Mutta mielestäni Suomesta pääsee edullisemmin Aasiaan kuin Etelä-Amerikkaan, joten sillä perusteella juuri Aasia tippui reittisuunnitelmista – sinne on helppo lähteä muutenkin 🙂