Uudessa-Seelannissa riittää paljon kohteita sekä upean luonnon että Tarun sormusten herrasta ystäville. Koska reissuporukkamme koostui tuon upean kirjatrilogien ystävistä, kiersimme mahdollisuuksien mukaan matkan varrelle osuneita Taru sormusten herrasta -elokuvien sekä myös Hobitin kuvauspaikkoja.
Yhtenä iltapäivänä saavuimme Pohjoissaaren eteläosiin, lähelle Wellingtonia, päämääränämme nimihirviöltä kalskahtava Putangirua Pinnacles. Nimi itsessään ei varmasti kerro paikasta paljoakaan, eikä varmasti anna edes kauheasti osviittaa siitä, millaista osaa paikka näytteli elokuvassa.
Pinnaclesit ovat varsin hätkähdyttävä näky, kun ne näkee ensi kertaa kaikessa massiivisuudessaan
Paikassa on todella monenlaisia muotoja, joita ihmetellä
Putangirua Pinnacles on upea geologinen muodostelma
Joskus kivet ovat niin kiinnostavia, että niiden perässä kannattaa ajaa. Pinnaclesit ovat eroosion aikaansaamia kivimäisiä, geologisia muodostelmia. Kuin mystisiä patsaita, tai nimensä mukaan huippuja, joita alkaa yhtäkkiä pilkistää maisemasta. Muodostelmat ovat varsin erikoisen näköisiä ja jylhiä. Muodostelmat kohoavat epäsymmetrisinä, karuina muotoina kymmenen metrien korkeuteen muodostaen pitkän, mystisen solan, jossa niitä ihmetellä.
Vaikka paikka oli todella karu, siellä riitti kontrastiksi myös paljon vihreää
En itse etukäteen tiennyt, minkälaista paikkaa odottaa. Tiesin kyllä, että kyseessä olisi erikoisia kiviä, mutta jotenkin oletin, että niitä olisi vain hyppysellinen, ja siinäpä se. Yllätys olikin suuri, kun ensimmäiset muodostelmat bongattuaan huomasi, että niitä jatkui silmänkantamattomiin.
Osa kivistä oli melkein kuin leikattua kalliota, osa taas kätki itseensä mitä kiehtovampia muotoja. Yksikin muodostelma toi mieleen Barcelonan tunnetun kirkon, Sagrada Familian. Oli yksinäisiä huippuja, joiden päällä nökötti kitukasvuinen puu. Osa oli kuin tippukiviä, osa taas toi mieleen Pohjois-Irlannin luonnonihmeen Giant’s Causewayn.
Näistä muodostelmista tuli mieleen Barcelonan Sagrada Familia
Solaa jatkui vielä pitkälle siitä, missä ensin sen sisään astuimme. Vaelsimme sitä satoja metrejä, niin pitkälle, kuin vain oli mahdollista. Aina kun näytti siltä, että olimme tulossa umpikujaan, löytyi kulman takaa vielä yksi sola tai painanne, josta pääsi jatkamaan matkaa. Loppua kohden sola kapeni ja teki muodostelmien välissä liikkumisesta haastavampaa. Silloin alkoi tuntua siltä, kuin olisi kiipeillyt jossain fantasiamaailmasta temmatuilla vuorilla – mikä tavallaan pitikin paikkansa.
Kovin tuulisella säällä ei paikalle kannata mennä. Kun olimme solan kapeimmissa osissa, paikkaa pyyhki pariin kertaan navakka tuuli, joka sai pieniä kiviä liikkeelle ja tippumaan päällemme. Mitään kunnon vaaratilannetta tästä ei onneksi seurannut, mutta kovan tuulen aikana kannattaa pysyä paikasta poissa.
Miten päästä Putangirua Pinnacleseille?
Putangirua Pinnacles ei osu ihan jokaisen automatkan varrelle, vaan pitää nähdä hieman vaivaa, että sinne pääsee. Paikka sijaitsee aika lähellä Wellingtonia, kuitenkin paikkaa lähin kaupunki on Martinborough. Martinboroughista on vielä noin 50 kilometrin ajo Putangirua Pinnacles -leirintäalueelle, jota pidemmäs autolla ei pääse.
Innokkaina menossa Pinnacleseja kohti!
Matka taittui näin kauniissa maisemissa
Leirintäalueelta on vielä parin kilometrin kävelymatka itse Pinnaclesien luo. Kävelyreitti on merkitty maastoon sekä myös leirintäalueen opaskarttaan ja sitä on varsin helppo seurata perille asti. Kävelyreitti kulkee kauniissa maastossa, pientä puroa seuraten. Maasto sekä matkan varrella sekä itse Pinnacleseilla on kuitenkin todella kivistä, joten mukaan kannattaa varata todella hyvät kengät!
Pinnacleseille on vapaa pääsy, eikä kellonaikoja ole rajattu. Toki haastavakulkuisessa maastossa ei kannata pimeän tullen lähteä seikkailemaan, ainakaan ilman kunnon tasku- tai otsalamppua.
Matkan varrella maisemasta alkaa pilkistää esiin harmaita pylväitä, ensin yksitellen, sitten enemmän
Putangirua Pinnacles Campsite on myös hyvä leiripaikka, jos liikut Uudessa-Seelannissa road tripillä. Paikka oli maksullinen, mutta kohtuuhintainen fasiliteetteihinsa nähden. Lisäksi leirintäalueen viereiseltä rannalta pystyi ihailemaan todella kaunista auringonlaskua!
Putangirua Pinnacles Kuninkaan paluussa
Putangirua Pinnaclesit eivät esiiinny varsinaisessa Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogiassa. En kuitenkaan huijannut teitä, vaan Pinnaclesit edustavat Kuolleiden kulkuteitä, eli Paths of the Deadia Kuninkaan paluun Extended Editionissa.
Elokuvasta poiketen paikan maaperä oli kivistä, ei täynnä pääkalloja, eikä paikka ollut katettu tunneli tai luola, vaan siellä sai seikkailla ihan taivasalla. Kuitenkin paikassa käytyään tunnistaa Pinnaclesit myös elokuvasta. Alla pätkä Kuninkaan paluusta, joka on kuvattu Pinnacleseilla.
Syvällä solan uumenissa. Kulkureitti oli kaventunut huomattavasti.
Putangirua Pinnacles oli erikoinen ja kiehtova paikka, jossa olisi varmasti tullut käytyä myös ilman sen LotR-kytköstä. Vaikka paikka on hieman sivussa pääteistä, kannattaa sen kautta koukata, jos Uuden-Seelannin luonnonihmeet tai Taru sormusten herrasta ovat lähellä sydäntä!
Lue myös nämä:
- Hobittila – kun elokuvista tuttu paikka ihastutti oikeasti
- Uuden-Seelannin Taru sormusten herrasta -kohteet: Mt Sunday eli Edoras
- Uuden-Seelannin LotR-kohteet: Rivendell
- Näin paljon maksoi 3,5 viikon road trip Uudessa-Seelannissa
Kaikki maailmanympärimatkaani koskevat postaukset pääset lukemaan tästä
Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:
FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU
No Comments