Maailmanympärimatkani vei mut kauemmaksi kotoa kuin mikään reissu sitä ennen. Se vei Australiaan ja Uuteen-Seelantiin – maapallon toiselle puolelle. Lisäksi se kuljetti mut Etelä-Amerikan eteläkärkeen, josta seuraava kiinteämpi maaperä olisi vasta Etelämanner.
Olen aina ollut kiinnostun faktoista, tilastoista sun muista. Nytkin, niin kauas mentyäni, mua alkoi kiinnostaa se, kuinka kauas kotoani olinkaan poistunut, niin maantieteellisesti kuin henkisestikin. Keräsin tähän postaukseen jokaisen käymäni maanosan eli Euroopan, Pohjois-Amerikan, Etelä-Amerikan, Oseanian sekö Aasian kolkat, joissa olen ollut kauimpana kotoa. Ja toki vielä sen kohteen, joka ei maantieteellisesti ollut etäisin, mutta tuntui siltä, että nyt olen tullut todella kauaksi kotoa.
Nämä etäisyydet on mitattu kotikaupungistani Tampereelta linnuntienä, sillä kohteeni olen saavuttanut lentäen.
Eurooppa: LISSABON, 3 386 km
https://www.instagram.com/p/BjINTguHgeM/?taken-by=hallanvaara
Euroopan kaukaisimpana kohteena on Lissabon, joka historian havinallaan antoikin varsin hyvän kuvan siitä, että nyt ollaan tultu aika kauaksi Suomesta. Manner-Euroopassa Portugalista taitaakin löytyä ne kauaksi poistumisen maksimit Suomesta mitattuna.
Lissabon oli todella ihastuttava kohde, täynnä menneitö vuosisatoja, mäkiä ja kauniita maisemia. Harmittavasti olin Lissabonissa käydessäni ensin niin kamalassa jet lagissa ja sitten järkyttävässä räkätaudissa, että suuri osa kaupungin upeudesta jäi vielä kokematta. Tänne palaan silti varmasti, Lissabon oli juuri sopivan kaukana kotoa.
Pohjois-Amerikka: LOS ANGELES, 8 861 km
https://www.instagram.com/p/BiXdUZiHrTE/?taken-by=hallanvaara
Pohjois-Amerikan kaukaisimman kohteen tittelin saa Los Angeles, kaupunki, jota ajatuksen tasolla jopa hieman karsastin ennen kuin olin siellä käynyt. Mutta turhaan, viihdyin siellä uskomattoman hyvin.
Los Angeles ei voittanut mua ihan varauksetta puolelleen, mutta siellä oli silti niin paljon positiivista, että reissu jäi ehdottomasti plussan puolelle. Tunsin oloni erittäin kotoisaksi varsinkin Griffith Parkissa ja muutenkin kaupungin luonnossa liikkuen. Los Angeles oli sen verran helppo matkakohde, ettei siellä tuntenut olevansa kovinkaan kaukana kotoa, mutta sehän ei menoa haitannut!
Aasia: SINGAPORE, 9 360 km
https://www.instagram.com/p/2xz-HsiGGs/?taken-by=hallanvaara
Aasiassa en ole kauheasti matkustellut, mutta yksi harvoista reissuistani sinne suuntaan on vienyt mua sentään vähän kauemmas. Ensimmäinen omin päin tekemäni reissu vei mua Singaporeen ja Malesiaan ja Singapore on näistä piirun verran kauempana.
Singapore ei varmasti ole Aasian kohteista sen kaikkein eksoottisin, mutta oli ainakin helppo paikka ensimmäiselle sooloreissulleni. Pidin Singaporesta paljon enemmän kuin toisesta kohteestani Kuala Lumpurista. Vaikka Singapore oli varsin helppo kohde, tuntui se välillä todella kaukaiselta, varsinkin hyvin kostean ilmastonsa takia. Hetkittäin tiesi tulleensa hyvin kauaksi kotoa.
Etelä-Amerikka: USHUAIA, 15 220 km
https://www.instagram.com/p/BgKJZMvDX6Y/?hl=fi&taken-by=hallanvaara
Etelä-Amerikan kaupungit eivät ole ylipäänsä kamalasti iskeneet muhun. Ne ovat monesti joko tylsiä tai kaoottisia. Mutta on pari poikkeustakin, kuten Ushuaia, maailman eteläisin kaupunki, joka löytyy Etelä-Amerikan eteläkärjestä, Argentiinan puolelta.
Ushuaiassa löysin kauaksi tulemisen eksotiikkaa. Melkein puolen vuorokauden bussimatka hyvin karuissa maisemissa antoi jo ymmärtää, että nyt mennään kauas. Ushuaia mainostaakin itseään sloganilla “The End of the World”. Kaupunki itsessään oli varsin herttainen, mutta siellä leijui koko ajan fiilis siitä, että tästä kun etelämmäksi lähtee, pääset Etelämantereelle. Siitä tiesi tulleensa aika kauas.
Oseania: STEWART ISLAND, 17 254 km
https://www.instagram.com/p/Bph7uSvHH14/?taken-by=hallanvaara
Uuden-Seelannin Stewart Island on pieni saari Eteläsaaren alapuolella. Paljon tätä etelämmäksi Uudessa-Seelannissakaan ei enää pääse, vaan vastassa alkaa olla taas Etelämanner. Vaikka Stewart Island onkin etäisyyksissä mitattuna kauempana kotoani kuin edellä mainittu Ushuaia, ei se tuntunut yhtä kaukaiselta.
Siinä missä Ushuaiassa fleece ja kuoritakki olivat kävijän parhaat kaverit, Stewart Island kylpi kesäauringossa, se oli kuin ihana rantaparatiisi jostain lämpimästä. Vaikka Välimereltä tai Karibialta. Kaikki kaukaisimmat maailmankolkat eivät selkeästi herätä automaattisesti tunnetta siitä, että nyt olet poistunut suunnilleen niin kauas kotoa kuin mahdollista.
Kaukaisimmalta tuntunut: HUIPPUVUORET, 1 883 km
https://www.instagram.com/p/Bmd5yYrnial/?taken-by=hallanvaara
Vaikka Huippuvuoret ovat suunnilleen yhtä kaukana Suomesta kuin vaikka Itävalta, en ole koskaan tuntenut saapuneeni yhtä kauas kotoa kuin elokuussa, Huippuvuorille tullessani. Jo lentokoneesta käsin maisemat olivat ainutlaatuiset, synkät vuoret puhkoivat tummia reikiä silmiäsärkevän valkoiseen pilvivaippaan.
Vaikka Huippuvuorten maasto muistutti hieman esimerkiksi Islantia, ei tunne kauaksi tulemisesta ikinä hellittänyt. Varsinkin nelipäiväisen vaelluksen aikana tunne vain korostui. Ympärillä oli niin vähän mitään tuttua, mitään jokapäiväisestä elämästä muistuttavaa. Huippuvuorilla olen tuntenut olevani kauimpana kotoa.
Lue myös nämä:
- Tällainen vaelluskohde on Huippuvuoret
- Beaglen kanaali – maailman kauneimmissa maisemissa
- Conanin nauhoituksissa Los Angelesissa
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Itsehän olen Instagramissa nimimerkillä @hallanvaara.
10 Comments
sari/ matkalla lähelle tai kauas
1.11.2018 at 18:41Joskus näemmä lähelläkin oleva paikka voi tuntua kaukaiselta. Itselle sellainen oli yhtenä jouluna kun vietimme sitä Hollannissa, kaukana kotoa! Mun etäisin paikka on ollut Kuuba. Sinulla noita mielenkiintoisia etäisiä kohteita on ihan kivasti.
Noora | Kerran poistuin kotoa
7.11.2018 at 21:29Joo. Aina ei tarvitse mennä maantieteellisesti kauas, että tuntuu kaukaiselta. Uskon, että joulu Hollannissa on tuntunut erilaiselta. Itse olen viettänyt joulua aina Suomessa ja perhepiirissä. Joulu ulkomailla tuntuisi varmasti oudolta. Kuubakin on jo varsin kaukana Suomesta. Se on mulla vielä käymättä, mutta kiinnostaisi kyllä lähteä sinne(kin).
Timo
1.11.2018 at 22:45Hyvä kokoelma! Meilläkin etäisin paikka oli aika samoilla seuduilla, tuolta Stewart saarelta noin 100km koiliseen, mutta kun asutaan Vaasassa, niin laskin etäisyyden kotiin olevan 17330km. Huippuvuoret olis kyllä kiinnostava paikka!
Noora | Kerran poistuin kotoa
7.11.2018 at 21:30Ollaan liikuttu paljon samoilla kulmilla! Huippuvuorilla kannattaa käydä, se on todella ainutlaatuinen paikka 🙂
Pirkko / Meriharakka
4.11.2018 at 12:54Mielenkiintoinen lähestymistapa! Joskus tein jutun eteläisin, pohjoisin, itäisin ja läntisin kohde, mutta se taisi olla ennen maailmanympärimatkaamme, jonka jälkeen itäisin ja läntisin menettivät jo merkityksensä. Pohjoisessa olemme käyneet Huippuvuorilla ja Grönlannissa, eteläisin voisi edelleen olla Milford Sound Uudessa-Seelannissa. Antarktista ole arastellut Draken salmen ylityksen takia – saa nähdä tulenko sinne koskaan lähteneeksi …
Noora | Kerran poistuin kotoa
7.11.2018 at 21:42Kiitos! Tuo itäisin ja läntisin alkaa olla jo aika hankalaa kun tarpeeksi kauas matkustaa, sillä idästä alkaakin tulla jossain vaiheessa länsi ja toisin päin, joten mihin vetää raja. Ensin mietin että otan tähän vain 5-10 kaukaisinta kohdetta ylipäänsä, mutta postauksesta olisi tullut hieman yksipuolinen, joten tämä oli mielestäni kiinnostavampi. Mua kiinnostaa Antarktis kovasti, vaikka olen todella helposti merisairas. Siitä huolimatta uskoisin, että matka olisi sen arvoinen. Pitää löytää vain tarpeeksi vahvaa troppia ja lähteä kokeilemaan 😀
Travelloverin Annika
5.11.2018 at 20:33Minulla kaukaisin on loppujen lopuksi aika lähellä, Dili 11 412 km. Kaukanahan se on, mutta koska en ole ollut Australiassa tai Uudessa-Seelannissa, ovat Aasian kaukaisimmatkin kohteet aika lähellä. 🙂
Noora | Kerran poistuin kotoa
7.11.2018 at 21:43Onhan tuokin jo varsin kaukana, kun 10 000 kilometriä menee rikki : ) Tai ainakin tuo lukema tuntuu sellaiselta tosi isojen etäisyyksien rajapyykiltä.
Paula - Viinilaakson viemää
6.11.2018 at 02:21Nyt on kyllä kattava kokoelma paikoista ympäri maailmaa. Itselläni oli postausta koostaessa vähän sitä ongelmaa, että en tiennyt mistä oikein mittaisin kauimmaisen kohteen, Suomesta vai nykyisestä olinpaikasta. No, voihan sitä olla kulttuurillisesti kaukana vaikka olisikin suht lähellä. Näin ainakin itse ajattelen.
Noora | Kerran poistuin kotoa
7.11.2018 at 21:48Tätä postausta tehdessäni tajusin, että yllättävän monissa eri kolkissa on tullut matkustettua. Helpommin saavutettavista mantereista puuttuu enää Afrikka. Tosin oma kiinnostukseni Etelämannerta kohti on tällä hetkellä Aftikkaa suurempi, joten ei tiedä, kummassa tulee käytyä ensin 😀 Onneksi tätä aihetta voi lähestyä monesta eri näkökulmasta ja kaukana olemisen käsitekin on loppujen lopuksi varsin suhteellista.