Schloss Rheinfels – kaksi yötä saksalaisessa linnahotellissa

Saksa on täynnä toinen toistaan upeampia linnoja. Niin uudempia kuin vanhempiakin, monia vuosisatoja nähneitä. Osassa linnoista voi myös yöpyä, sillä niitä on muutettu linnahotelleiksi.

Mä rakastan linnoja, jo rakennustaiteen muotona, mutta myös toki potentiaalisena yöpaikkana. Pari vuotta sitten kiersin siskoni kanssa Irlantia, ja tuolla reissulla yövyimme yhden yön Cabra Castle -nimisessä linnahotellissa lähellä Dublinia. Tuo yö oli ensikosketukseni linnoissa yöpymiseen ja kun aloin suunnitella tämän kesän reissujani, huomasin haluavani taas yöpyä linnassa.

Cabra Castle oli ollut todella viehättävä ja mielenkiintoinen yöpaikka. Siellä oli tuntunut historian havina ja linna oli todellakin näyttänyt linnalta, eikä miltään kartanolta, jotka joskus linnojen tittelillä ratsastavat. Nyt halusin jotain samanlaista. Tunteen siitä, että yövyn paikassa, jossa mua ympäröi vuosisatojen historia käsinkosketeltavana.

Linnahotellia etsiessä mulla oli pari kriteeriä. Ensinnäkin tuo edellä mainittu ulkonäköasia – linnan tuli näyttää linnalta. Toinen tärkeä asia oli hinta. Olin lähdössä linnaretkelle yksin, enkä halunnut maksaa itseäni ihan kipeäksi. Kolmas oli paikan hyvä saavutettavuus. Sinne piti päästä julkisella liikenteellä ja sen lähistölle olisi hyvä päästä edullisin lennoin.

Nämä kaikki kriteerini täytti Saksasta, Frankfurtin läheltä löytynyt Schloss Rheinfels. Frankfurtiin pääsi varsin edullisesti ja suoralla lennolla. Sieltä taas hurautti näppärästi junalla Sankt Goariin, ihastuttavaan kylään, jonka siluettia linna hallitsee. Hintakaan ei ollut hirvittävä. Satasen yöltä yhden hengen huoneessa. Mun budjettimatkailun tuntien joku saattaa ihmetellä, että väitän satasta yöstä halvaksi huviksi, ja niin se mielestäni onkin, kun rahaa vasten saa yöpyä niin huikeissa puitteissa!

Sankt Goar on upea paikka linnahotellille

Olin varannut yöpymisen linnassa varsin spontaanisti sen jälkeen kun olin nähnyt siitä pari kuvaa ja todennut sen päteväksi ja julkisilla saavutettavaksi kohteeksi. En ollut sen tarkemmin selvittänyt, millaisessa kylässä tai maantieteellisissä puitteissa linna sijaitsisi, joten riemastukseni oli suuri, kun tein matkaa kohti määränpäätä.

Junan ikkunasta alkoi näkyä syksyn ensiväreissä hehkuvaa Reinin jokivarsimaisemaa, ja joen molemmilla puolilla ohi vilisi toinen toistaan hurmaavampia pikkukyliä sekä rinteillä komeili roppakaupalla linnoja! Olin siis saapunut linnafanin paratiisiin. Rheinfels ei todellakaan ollut seudun ainoa linna. Jo huoneeni ikkunasta katsoessani näin kaksi muuta linnaa.

Sankt Goar oli todella sievä kylä. Linnalta oli upeat näkymät koko kylän yli. Siellä kelpasi olla ja ihmetellä. Onneksi olin varannut yöpymistäni varten kaksi yötä! Irlannissa yksi yö oli tuntunut hieman liian vähältä, vaikka toki silloin yhdessä vuorokaudessakin ehti tutustua linnaan ja sen ympäristöön. Tällä kertaa vaan tuntui, että Sankt Goar tarjosi vielä enemmän elämyksiä ja nähtävää.

Linnahotelli ylitti odotukseni

Linnan hotellihuoneet eivät sijaitse linnan vanhimmissa osissa – ne ovat raunioina, mutta hotellirakennus, jossa huoneeni sijaitsi, oli heti raunioiden välittömässä läheisyydessä. Ikkunasta näin Reinin ja joen toisella puolella siintäneiden linnojen lisäksi mainiosti myös Rheinfellsin vanhimmat osat.

Olin varsin innoissani siitä, että vaikka huoneeni oli halvin mahdollinen, sieltä avautuivat silti maailmanluokan maisemat. Vietinkin varsin paljon aikaa tuijotellen ulos ikkunasta: ihmettelin ympärillä kohoavia linnan raunioita, ihailin kauempana olevia linnoja, lumouduin alkavasta syksystä ja Reinin kauneudesta. Ihastelin rauhallisia, kuulaita aamuja, iltoja, kun aurinko värjäsi taivaan. Yön koittoa ja sitä, kun valot syttyivät ympärilläni. Jo tuosta näkymästä kannatti maksaa.

Huone ei ollut suuren suuri, mutta siellä mahtui silti mainiosti olemaan. Pieneen tilaan sopi hyvin sänky, kaappi, kirjoituspöytä sekä televisio, jota en tuijottanut koska sen viereinen ikkuna vei aina voiton. Huoneen ohesta löytyi moderni kylpyhuone. Wifikin oli tarjolla ja se toimi yllättävän hyvin paksujen seinien sisällä.

Cabra Castlessa oli panostettu huoneiden historialliseen tunnelmaan ja kalusteet henkivät menneitä aikoja (vaikka tuskin niin vanhoja olivat). Rheinfelsissä tätä samaa tunnelmaa ei ainakaan mun huoneessa ollut lähdetty tavoittelemaan, mutta se ei mitenkään haitannut, sillä linnan muut puitteet panivat parastaan. Siipi, jossa hotellihuoneita oli, oli sisustettu historiaa henkivästi, mutta ei mitenkään liioitellusti. Hotellin ravintolan parasta antia olivat maisemat, myös Reinin suuntaan. Aamiainenkin oli todella monipuolinen ja tällainen varsin terveellisestä aamupalasta tykkäävä sai vatsan täyteen.

Rheinfelsin linnan historia alkaa 1200-luvulta

Rheinfelsin linna on valmistunut vuonna 1245. Noihin aikoihin se todellakin toimitti linnan ja linnoituksen virkaa ja se onkin aikanaan ollut alueen mahtavimpia linnoituksia. Kuten monet vanhat linnat, ei Rheinfelskään ollut kerrasta valmis.

Sitä rakennettiin ja vahvistettiin vuosisatojen saatossa lisää. Parisataa vuotta myöhemmin linna oli niin hyvin rakennettu ja massiivinen, että se oli yksi koko Saksan lujimmista linnoituksista. 1700-luvun lopussaa sen ulkoseinät ja osa linnaa kuitenkin räjäytettiin. Nykyinen hotelli sijaitsee osassa sen uloimpia rakennuksia.

Vaikka linnasta on tänä päivänä nähtävissä varsin massiiviset rauniot, aikanaan se levittäytyi vielä viisi kertaa laajemmalle alueelle. Linnan sijainti kukkulan huipulla on ollut varmasti strategisesti mainio, mutta niin se on myös esteettisesti. Linnan muureita avautuvat lumoavat maisemat ympäri kauneinta Reiniä.

Sekä suuri osa linnahotellin alueista että myös historiallisen linnan rauniot ovat avoinna myös muille kuin hotellin vieraille. Linnan raunioille on pääsymaksu, mutta linnojen ystävä saa rahoilleen vastinetta.

Vierailin itse raunioilla alkuillasta, reilua tuntia ennen sulkemisaikaa, jolloin paikalla oli vain kourallinen muita ihmisiä. Alueella sai kierrellä varsin rauhassa, eikä minnekään tarvinnut jonottaa. Olin yllättynyt siitä, kuinka laajalle linnan rauniot levittäytyivätkään. Olin huoneeni ikkunasta onnistunut näkemään vain varsin pienen palan raunioiden todellisesta koosta.

Rauniot ovat osittain varsin hyvin säilyneet. On massiivisia muureja, kokonaisia huoneita ja käytäviä. Myös torneja. Mutta on myös surullisia palasia menneestä loistosta. Muistoja paikan jylhästä menneisyydestä. Kierelin alueella toista tuntia, sillä tutkittavaa riitti. Aina oli joku syvennys tai oviaukko, josta pujahtaa. Ikkuna tai tykin aukko, josta ihmetellä maisemia. Kulma, jonka takaa löytyi vielä lisää historiaa.

Linnan pääsymaksuun kuuluu myös käynti alueella olevassa museossa. En valitettavasti ehtinyt kierrellä siellä kovinkaan kauaa, sillä raunioita tutkiessa oli vierähtänyt jo pitkä tovi. Museossa kannattaa kumminkin vierailla, jos paikan historia kiinnostaa. Siellä tuntui olevan paljon tietoa linnasta ja sen seudusta, sekä myös pienoismalli linnasta sellaisena kuin se on kunnian päivinään ollut.

Pieni vinkkiboksi linnasta kiinnostuneille:

• Rheinfelsin linna sijaitsee Sankt Goar -nimisessä kylässä Reinin jokilaaksossa
• Sankt Goarissa, noin kahden kilometrin päässä linnasta, sijaitsee pieni juna-asema, jossa pysähtyy paikallisjunia, eli paikalle on helppo suunnata myös julkisilla
• Frankfurtin suunnasta junamatka kestää noin kaksi tuntia, junasta riippuen
• Myös toisesta suunnasta, Kölnistä päin, pääsee junalla parissa tunnissa
• Linnan alueella näytti olevan paljon parkkitilaa, joten omalla autollakin voi saapua paikalle
• Linnahotelli on 4 tähden hotelli, ja linnassa on 64 huonetta
• Yhden hengen huone oli 99e/yö, sisältäen aamiaisen
• Hotellissa on useampi ravintola, en ehtinyt testata niitä muuten kuin aamupalan osalta, mutta se oli loistava ja sisälsi paljon terveellisiä ruokia
• Linnan rauniot ovat vieraille auki maaliskuun puolivälistä marraskuun puoliväliin, marraskuusta maaliskuuhun linna on suljettu
• Sisäänpääsy aikuiselta oli 5e, muut lippujen hinnat ja tarkemmat aukioloajat näet tästä
• Linnan historiasta voit lukea lisää englanniksi tästä, saman linkin takaa löytyy piirros linnasta ajalta, kun se oli aikansa upeimpia linnoituksia

Tällaiselle linnojen ystävälle rauniot olivat paikka, josta en olisi millään malttanut lähteä. Muutenkin koko linna oli juuri sitä, mitä olin toivonut. Upea, historiallinen ja linnalta näyttävä rakennus, jolla riitti historiaa vuosisatojen taakse. Lisäksi linnalta avautuivat satumaisen kauniit alkusyksyn maisemat, ja linnan alapuolella sijainnut Sankt Goarin kylä oli kuin postikortista. En olisi voinut paljon parempaa kohdetta linnaöilleni varata!

Onko sulla vinkata mulle lisää linnoja, joissa yöpyä?

Lue myös nämä:

• Cabra Castle – yö irlantilaisessa (kummitus)linnassa
• Terkkuja Saksasta – maailman kauneimpien linnojen maasta
• Historiallinen Turun linna lumoaa kävijän
• Suosikkini Oslossa – kiehtova Akershusin linna

---

Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  TWITTER  |  BLOGIT.FI  |  BLOGIPOLKU