Kesään 2018 mahtui lunta, jäätä, hellettä ja ruskaa

Tuntuu vähän hämmentävältä kirjoittaa kesäloman summauspostausta nyt lokakuun alussa – kahdestakin syystä. Ensinnäkin näin tänään, kun ulkona satoi lunta. Toiseksi luin paljon kesäloman koonteja elokuussa, silloin kun olin vasta kääntämässä lomavaihdetta päälle.

Mä lomailin tänä kesänä varsin myöhään, varsinaisesti leimailin itseäni töistä pidemmälle lomalle vasta elokuun puolivälissä. Toki maailmanympärimatkan takia alkukesäkin meni muilla mailla ja palasin sorvin ääreen matkaltani vasta vähän ennen kesäkuun puoliväliä, ja ajattelinkin ettei lomailulle ole niin akuuttia tarvetta.

Aivan hyvin myöhäinen kesäloman vietto toimikin tänä vuonna. Kesään mahtui kaksi lomapätkää ja niiden myötä kaksi ulkomaanreissua. Sen lisäksi matkustelin hieman Suomessa. Todellakin hieman, mutta toisaalta en tehnyt ulkomaillekaan kovin pitkiä visiittejä enkä lähtenyt Eurooppaa kauemmaksi.

Kuten otsikkokin kertoo, kesääni mahtui monenlaista. Niin säiden kuin aktiviteettienkin puolesta. Tässä summaus reissukesästäni:

Kesäkuussa koin suomalaista Tuskaa

https://www.instagram.com/p/BkvUrj2HDk7/?taken-by=hallanvaara

Kesän alku sujui kotiinpaluun tunnelmissa, mutta ehti siinä myös hieman reissata kotimaassa. Saatiin kaverin kanssa idea lähteä pariksi päiväksi Tuskaan festaroimaan, joten Helsinki oli ensimmäinen kohde, minne suuntasin maailmanympärimatkalta kotiuduttuani. Kaksi festaripäivää sujui varsin tiivistahtisesti, sillä saavuimme karkeiloihin suoraan töistä ja koska päätimme lähdöstä vain vähän ennen H-hetkeä, ei rahaa ollut kuin yhden yön majoitukseen, joten toisen festaripäivän jälkeen köröttelimme yöbussilla takaisin Tampereelle. Helsinkiä ei tullut nähtyä keskustan ja festarialueen lisäksi lainkaan, mutta kyllä kaksi päivää pääkaupungissa lasketaan kesän aloitusretkeksi!

Heinäkuussa kuulin lakeuden kutsun

Heinäkuu toi kesään lisää kotimaanmatkailua. Vaikka aina en laskekaan viikonlopun käyntiä kotikonnuillani reissaamiseksi, tällä kertaa sen kyllä siihen kategoriaan kelpuutan. Siskoni kanssa nautittiin kesästä ja innostuttiin retkeilemään Vaasan lähiseuduilla. Viikonlopun aikana ehti hyvin tutustua lisää Raippaluodon kauniiseen luontoon ja merimaisemiin sekä käydä ihmettelemässä Laihialla ja Tuovilassa sijainneita kivisiltoja.

Oli kiva tutustua vanhan kotiseutuni antiin, esimerkiksi molemmat kivisillat olivat kohteita, joista olin aiemmin ollut valitettavan epätietoinen. Noin kauniita siltoja kelpasi kuitenkin käydä katsomassa ja Raippaluodossa on aina mukava viettää kesäpäivää.

> Kivisilloista ja Raippaluodon seikkailuista voit lukea lisää tästä

Elokuussa Arktinen vaellus katkaisi hellekesän

Elokuussa mua odotti reissu, jonka ajatteleminen sai perhosia vatsaan – nimittäin neljän päivän vaellus Huippuvuorilla! Tämä oli kesäni kohokohta, vaikka kaikki kesän retket olivatkin varsin mahtavia.

Huippuvuoret oli todella kiehtova ja arktisella tavalla kaunis kohde. Vaikka matkassa mitattuna olen käynyt paljon Huippuvuoria kauempana, saarille saapuessa tuli tunne siitä, että nyt olen todella kaukana kotoa. Saarelle nimen antaneet vuorenhuiput pilkistivät valkoisen pilvi- ja usvaverhon läpi synkkinä ja majesteettisina, kun lentokone oli lähestymässä määränpäätään. Näky oli yksi upeimmista koskaan.

Vaeltamaan lähteminenkin hieman kutkutteli. Liikkuisimmehan paikassa, jossa on enemmän jääkarhuja kuin ihmisiä. Onneksi emme kuitenkaan jääkarhuja kohdanneet vaelluksen aikana. Näin yhden sellaisen täytettynä Longyearbyenin museossa ja sitä lähietäisyydeltä tuijotellessani tajusin, kuinka raavas eläin onkaan kyseessä.

Huippuvuoret ei ole vaelluskohteena kaikkein helpoin, sillä valmiita reittejä ei ole. Mutta maisemiltaan se on niin ainutlaatuinen, että pienet haasteet hyvittyivät kertaheitolla. En edelleenkään rakasta rakkakivikossa ylämäkeen rämpimistä rinkka selässä, mutta voisin koska tahansa lähteä Huippuvuorille uudestaan – vaeltamaan.

https://www.instagram.com/p/BnrJd5fnmy3/?taken-by=hallanvaara

Huippuvuorten reissun jälkeen vietin vielä pari päivää Oslossa ennen kotiinpaluutani. Oslo ei ihastuttanut mua toisellakaan yrittämällä, vaikka toki Oslosta niitä kivoja juttujakin löytyi. Akershusin linnoitus on muodostumassa suosikkipaikakseni Oslossa ja siellä tuli käytyä tälläkin kertaa.

> Huippuvuorten tunnelmia voit lukea lisää tästä

> Oslon mietteitä löytyy tästä

Syyskuussa Saksassa kesä ja syksy yhdistyivät

Syyskuun puolivälissä alkoi kesälomani toinen osa. Vaikka Suomessa ilmat olivat jo hieman kylmenneet kesän lämmöistä, reissuni ensimmäinen kohdemaa Saksa tarjosi vielä viimeiset hellepäivät tälle kesälle. Suuntasin Saksaan, koska halusin päästä taas yöpymään linnassa. Pari vuotta sitten Irlannissa tuli vietettyä linnahotellissa yksi yö, nyt halusin tuplata ajan, sillä vain yksi yö upeissa puitteissa oli armottoman vähän.

Saksasta löytyi linnahotelli, joka oli edullisten lentojen ja sen jälkeen helposti julkisten saavutettavissa. Siksi Saksa.

Vaikka olen Saksassa reissannut ennenkin, oli tämä ensikosketukseni Reiniin ja sen jokilaaksoon. Enkä olisi oikeastaan parempaa paikkaa voinut reissulleni valita. Reinin varsi oli täynnä toinen toistaan kauniimpia kyliä ja, mikä tärkeintä, linnoja! Kauniin maiseman kruunasi hiljalleen ympäriinsä levittäytyvä ruska. Olen alkanut siirtyä kesäfanituksesta armottomaksi syksyn ja sen väriloiston rakastajaksi, joten ajoitukseni oli täydellinen. Sain kesän ja syksyn parhaat palat samassa paketissa!

Reinin maisemien, muutaman linnan ja kahden ihastuttavan kylän – St Goarin ja Oberweselin – lisäksi ehdin hieman tutustua myös Frankfurtiin ja Mainziin. Mainz tosin oli vähän spontaani tutustumiskohde, sillä en ollut ajatellut siellä käydä. Se kuitenkin osui junamatkani varrelle ja huomioni Mainziin kiinnitti yhden sen juna-aseman vieressä olleet roomalaisen amfiteatterin rauniot. Niinpä päätin paluumatkalla käydä vilkaisemassa raunioita ja sen lisäksi tutustuin muutaman tunnin ajan Mainzin muuhunkin antiin, kuten kauniiseen vanhaankaupunkiin.

Saksasta lensin pariksi päiväksi Tukholmaan moikkaamaan sinne muuttanutta kaveriani. Vaikka olen käynyt Tukholmassa jo kymmeniä kertoja, saa se mut aina iloiseksi. Nyt Tukholma tarjosi mulle ruskaa ja katutaidetta, mutta ei olisi edes haitanut, vaikken olisi tehnyt siellä mitään ihmeellistä. Siellä on jo niin kotoisa olo, että aika kuluu ihan hyvin vain siellä olemalla.

Kesälomani loppuhuipennus saa varmasti teidät kaikki kateelliseksi. Kävin nimittäin Keravalla! Kyllä, luitte oikein, Keravalla. Mika, Outi ja Sonja järkkäsivät siellä matkabloggaajille huikeaa Kerava-päivää jo toista kertaa ja pääsin vihdoinkin mukaan. Päivä oli varsin onnistunut ja hauska, vaikka Mauri-myrsky yrittikin laittaa kapuloita rattaisiin.

> Tästä voit lukea ensitunnelmia Saksan linnareissulta

> Tukholman ruskaretkelle pääset tästä

Tällainen kesä tänä vuonna. Vaikka reissuja ei ollutkaan kuin pari eikä reissupäiviäkään kertynyt monta, niin laatu korvaa määrän. Antaisin tälle kesälle arvosanaksi täyden kympin!

---

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Itsehän olen Instagramissa nimimerkillä @hallanvaara.