Rano Raraku – Pääsiäissaaren kiehtova patsastehdas

Jos Pääsiäissaari oli yksi reissuni ehdottomista kohokohdista, oli taas Rano Raraku Pääsiäissaaren mielenkiintoisinta antia. Rano Raraku on tulivuoren kraatteri, jota on käytetty satoja vuosia sitten lähes kaikkien Pääsiäissaaren patsaiden veistämiseen. Toisella puolella kraatteria on edelleen nähtävissä lähes kilometrin pituinen louhos, jonne on jätetty eri tilassa olevia patsaita ihmeteltäviksi. Toisella puolella pääsee taas ihailemaan värikästä kraatterijärveä.

Mikä ihmeen Rano Raraku?

Rano Rarakun merkitystä Pääsiäissaaren historialle ei voi vähätellä. Pääsiäissaarelta löytyy lähes tuhat erilaista moai-patsasta. Lähes jokainen saaren patsaista luotiin tällä kiehtovalla kaivosalueella. Täältä ne myös kuljetettiin ympäri saarta, seisomaan niille valituilla paikoilla.

Rano Rarakun alueelta voi edelleen löytää hurjan määrän eri näköisiä ja eri vaiheissa olevia patsaita. Alueella on laskettu olevan lähes 400 patsasta, joita käydä ihmettelemässä. Vuoren juurelta löytyy viimeistellyt patsaat, rinteiltä taas pilkottaa keskeneräisempiä patsaita. Kun käveli tarpeeksi ylös rinnettä, löysi parikin paikkaa, joissa oli edelleen hyvin nähtävissä kesken jääneiden patsaisen muodot ja ääriviivat, edelleen kiinni maassa. Siellä ne kärsivällisesti odottavat, että joku tulisi ja viimeistelisi ne.

Kävin Rano Rarakulla kolmantena päivänäni Pääsiäissaarella. Olin jo sitä ennen ehtinyt nähdä useita patsaita pitkin saarta, mutta Rano Rarakulla vieraillessani jotenkin konkretisoitui se, miten valtaisan työn saaren aiemmat asukkaat ovat tehneet. Paikka on alkanut tuottaa patsaita jo noin 800 vuotta sitten. Sekä sinne valmiina jätetyt, että myös keskeneräiset patsaat ovat valtavia.

Rano Rarakun kaksi puolta

Rano Rarakun alue siis koostuu kahdesta eri puolesta – patsastehtaasta ja kraatterijärvestä. Itse suuntasin ensin intoa puhkuen tutustumaan patsaiden syntypaikkaan. Pääsiäissaari itsessään on todella pieni paikka, eikä turistejakaan ole missään älyttömiä määriä, joten sain kierrellä Rano Rarakun ihmemaassa varsin rauhassa. Ainoastaan muutama muu ihminen tuli vastaan sen parin tunnin aikana, minkä paikassa vietin.

Patsaiden syntypaikka oli todella kiehtova alue. Sinne on tehty polkuja kävijöiden kierreltäväksi, eikä niiltä saa poiketa. Polun reitti on varsin hyvin rakenneltu: se puikkelehtii patsaiden lomassa niin, että lähes kaikkia alueen patsaita pääsee katsomaan lähietäisyydeltä ja myös päästen samalla kokemaan niiden massiivisen koon. Niiden vieressä seistessä mietin useamman kerran, miten ihmeessä ne on saatu tehtyä ja pystytettyä satoja vuosia sitten.

Satuin kulkemaan alueen reittiä samaa tahtia kuin eräs oppaan palkannut turisti, enkä voinut välttyä kuulemasta pätkiä paikan historiasta. Silmiin osuikin tällä tavalla paljon pieniä yksityiskohtia, joita en muuten olisi välttämättä tajunnut. Esimerkiksi osa kauempana sijainneista, vielä maaperässä kiinni olleista, keskeneräisistä patsaista. Harmi, etten itse tajunnut ottaa etukäteen selvää mahdollisista oppaista. Mutta jos joskus saarelle vielä palaan, niin varmasti tulen sellaista hyödyntämään!

Patsastehdasta ympäri kierrellässään tajusin, kuinka paljon erilaisia patsaita onkaan tehty. Tietysti suurella osalla on samanlainen perusmuoto, mutta löytyipä alueelta muun muassa yksi varsin pyöreämuotoinen yksilö. Osa taas oli pelkkää päätä, toisilta löytyi myös enemmän ja vähemmän vartaloa.

Rano Rarakun toisella puolella taas odotti varsin erilaiset maisemat. Patsastehtaan puolella luonto oli ollut varsin nurmikkoista ja vehreää, mutta kun tein kulkua alueen toiselle puolelle, maasto muuttui hiekkaisemmaksi ja maaperä punertavammaksi.

Kraatterijärvi oli varsin upea ilmestys. Se oli todella värikäs ja vehreä. Olisi voinut luulla yhtäkkiä tupsahtaneensa aivan toiseen paikkaan. Mutta kun tarkkaan katsoi, alkoi kraatterijärven kupeessa olevan vuoren rinteillä nähdä moai-patsaita myös tällä puolen. Ne olivat toki paljon kaueampana kuin mitä toisella puolella pääsi näkemään, mutta siellä vuoren rinteellä niitä pönötti ainakin tusinan verran.

Vinkkiboksi Rano Rarakusta kiinnostuneille

• Rano Raraku sijaitsee Pääsiäissaaren itäosassa, juuri toisella puolella kuin saaren ainoa kaupunki Hanga Roa
• Hanga Roasta on sinne matkaa noin 20 kilometriä
• Kävellen ei sinne asti kannata lähteä, mutta autolla, pyörällä, skootterilla tai järjestetyllä retkellä sinne pääsee näppärästi
• Lähes kaikki saaren patsaat sijaitsevat kansallispuistoissa, joihin pääsee vain kansallispuistolipulla
• Kansallispuistopassin voi ostaa lentokentältä heti saapuessaan, myös Hanga Roassa niitä myydään. Mutta itse nähtävyyksiltä niitä ei enää saa hankittua, joten muista ostaa passisi ennen kuin lähdet tutustumaan saareen, tai jäät rannalle ruikuttamaan!
• Rano Rarakussa oli kahvila, josta sai ostaa pientä syötävää ja juotavaa, lisäksi alueella oli maksullinen vessa

Oli upeaa päästä käymään Rano Rarakussa, ja ennenkaikkea oli mahtavaa, että tämä paikka on edelleen olemassa. Pääsiäissaaren patsaat ovat kiehtoneet mua pienestä asti, joten se, että oli mahdollista päästä katsomaan paikkaa, jossa ne on tehty, oli yksi reissuni ehdottomia kohokohtia.

Lue myös nämä:

• Vihdoinkin Pääsiäissaarella!
• Orongo – pala Pääsiäissaarta ilman yhtään patsasta
• 10+1 suosikkikohdettani maailmanympärimatkalta
• Kaikki maailmanympärimatkaani koskevat postaukset pääset lukemaan tästä

---

Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  TWITTER  |  BLOGIT.FI  |  BLOGIPOLKU