Kerran poistuin kotoa
Eurooppa Kaupunkilomat

Ihanan rento Bologna – tauko Italian suosikkikohteista

Bologna osui keväiselle Italian reissulleni vähän kuin välietapiksi. Se tarjosi ensinnäkin hengähdystauon Rooman ja Firenzen yltäkylläisten ja monipuolisten kaupunkien jälkeen. Lisäksi se tarjosi oivan tukikohdan päiväreissulle San Marinoon.

Bologna ei välttämättä olisi ollut ykkösvalintojani italialaisista kaupungeista, mutta se osui sopivasti matkan varrelle, kun reittini kulki Firenzestä Venetsiaan. En tiennyt etukäteen yhtään, mitä kaupungilta tulisi odottaa. Olin kuullut kommentteja siitä, että se olisi tylsä eikä siellä olisi paljoakaan nähtävää. Kuvien perusteella se näytti kuitenkin oikein mukavalta. Kaupungilta, jossa olisi nähtävää, mutta ei mitään pakollista tekemistä. Täydelliseltä rentoilukohteelta reissun muiden, nähtävyyskuorrutettujen kaupunkien lomassa.

Mikä ihmeen Bologna?

Bologna sijaitsee Pohjois-Italiassa Emilia-Romagnan alueella, noin 120 kilometriä Firenzestä pohjoiseen ja noin 150 kilometriä Venetsiasta lounaaseen. Siellä asuu noin 400 000 asukasta ja kaupungin historia juontaa noin 2 500 vuoden taakse.

Bolognassa ei vieraile läheskään yhtä paljon turisteja kuin esimerkiksi lähistön Venetsiassa ja Firenzessä, minkä takia siellä oli ihanan rauhallista liikkua. Varsinkin paikoitellen tupaten täyteen ahdetun Firenzen jälkeen kaupunki oli raikas rauhallisuuden keidas. Vaikka Bologna ei ainakaan itselleni soittanut etukäteen kelloja tunnettujen nähtävyyksien suhteen, löytyi sieltä paljon kivaa ihmeteltävää.

Mä tykkään bongailla kaupungeista niille selkeästi ominaisia juttuja. Tallinnan ominaispiireisiin kuuluu värikkäät ovet, joita varsinkin vanhakaupunki on pullollaan. Kööpenhamina taas on pullollaan hauskoja talonpäätyjä. Bolognan oma juttu taas on katetut jalkakäytävät, joita riittää kaupungissa kymmeniä kilometrejä. Ne toivat kaupunkiin aivan omanlaisensa tunnelman ja niiden alla oli ihanaa kävellä ja fiilistellä kaupunkia.

Toinen kaupungin huomiotaherättävä juttu ovat monet lämpimän punaisen ja keltaisen väreissä hehkuneet talot. Lämmin värimaailma oli mielestäni kutsuva ja tunnelmallinen ja loi kontrastia varjoihin katoaviin katuihin.

Bolognan historiallinen keskusta on ideaalin kokoinen – niin suuri, että siellä voi eksyä ja löytää, mutta silti sen verran kompakti, että se tarjoaa nähtävää useamman tunnin ajaksi. Lämpimän väriset talot saavat seuraa upeista vanhoista ja jylhistä rakennuksista. Kaupungin arkkitehtuurissa on ripaus mahtailevuutta, mutta sitä tasapainottavat ne karamellin väriset talot.

Vaikka Bologna on omiaan päämäärättömään haahuiluun, nostaisin sieltä silti esiin kolme mielestäni kiinnostavaa nähtävyyttä:

Asinellin ja Garisendan tornit

Vasemmanpuoleisesta kuvasta toisen tornin vinous erottuu hyvin

Pisa ei ole ainoa italialainen kaupunki, jossa on vino torni, mutta Bolognan omasta en ollut kuullut ennen kaupungin maamerkkeihin tutustumista ennen reissua. Kaupungin yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä, Two Towers, eli Asinellin ja Garisendan tornit sijaitsevat historiallisen Bolognan sydämessä.

Muinoin, lähes tuhat vuotta sitten, Bolognaan rakennettiin reilu sata tornia, luultavasti vartiointitarkoituksiin. Vähän kuin menneiden aikojen pilvenpiirtäjiä! Osa torneista sortui tai hajotettiin jo menneinä vuosisatoina, viimeiset viime vuosisadalla. Onneksi nämä kaksi edes säilyivät.

Vaikka tornit edustavatkin varsin karun näköistä menneisyyttä, ovat ne silti mainio ja omintakeinen lisä kaupunkikuvaan.

San Petronio Basilica

Piazza Maggioren kupeesta löytyy varsin erikoisen näköinen kirkko. Tai melkein kuin kaksi eri kirkkoa päällekkäin kasattuna. Kyseessä on San Petronio Basilica -niminen kirkko, joka on yksi maailman suurimmista kirkoista. Julkisivun alaosan heleä vaalea väri tuo mieleen Firenzen tuomiokirkon, tumma tiilikolossi taas sopii enemmän kaupungin raskaisiin tornirakennelmiin.

Archiginnasio of Bologna

Pujahdin kävelyreissulla satunnaisesta porttikongista, koska huomasin muidenkin ihmisten suuntaavan sinne, ja uteliaisuuteni heräsi. Onneksi heräsi, päädyin nimittäin varsin kiehtovaan paikkaan. Rakennus, jonka sisäpihalle tupsahdin, on yliopiston entinen päärakennus ja toimii nykyään yhden Bolognan yleisen kirjaston sekä anatomian teatterin kotipaikkana.

Valitettavasti osuin paikkaan juuri, kun sen kirjasto oli suljettu. Kuvien perusteella paikka olisi ollut upea historiallisten kirjojen ja muiden aineistojen säilytyspaikka, mutta aina ei voi voittaa.

Anatomian teatteri, ei ollut verta ja suolenpätkiä pitkin paikkaa.

Koska kirjastoon en päässyt, kävin tutustumassa anatomian teatteriin. Paikka on tavallaan yhtä groteski kuin miltä se kuulostaa, pieni teatterisali, jossa keskellä on sänkymainen lava, ja sitä ympäröivät katsomon hengessä kohoavat penkkirivit. Pöydällä suoritettiin ruumiinavauksia ihmisille tai eläimille ja paikalla olevat katsojat ammensivat anatomian oppeja. Tähän verrattuna kirjastovirkailijaopintoihini kuulunut, lähes turruttavan tylsä kirjanpitojakso alkoikin yhtäkkiä kuulostaa varsin verrattomalle!

  • Archiginnasio of Bologna sijaitsee osoitteessa Piazza Galvani, 1
  • Palatsiin oli ilmainen sisäänpääsy, anatomian teatteriin maksoi 3 euroa
  • Kirjastosta, teatterista ja paikan muusta annista voit lukea lisää tästä

Vaikkei Bologna olekaan Italian tunnetuin tai jännittävin kaupunki, se on silti mainio käyntikohde päivän tai parinkin retkelle. Olisin hyvin voinut viettää siellä toisenkin päivän, jos aikataulu olisi niin sallinut. Vanhakaupunki tulee koluttua päivässä, mutta toisen päivän olisin voinut käyttää keskustan ulkopuolella olevien puistojen tutkimiseen.

Olenko ainoa, joka piti Bolognasta?

Lue myös nämä:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER |  BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU

You Might Also Like...

12 Comments

  • Reply
    Sonja | FIFTYFIFTY
    9.8.2017 at 18:36

    Ihania nuo punaisena ja keltaisena hehkuvat talot! 🙂 Toisinaan on kiva mennä juuri tuollaisiin “välipala”-kaupunkeihin, joissa voi vaan harhailla ja löytää, ilman että on mitään kilometrin pituista must see -listaa. Sellainen on esimerkiksi Latvian Cesis, jossa käytiin viime vuonna: https://www.rantapallo.fi/fiftyfifty/2016/08/09/jyrkanteiden-ja-keskiaikaisten-linnojen-kansallispuisto/

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      9.8.2017 at 21:35

      Kaupungin väritys oli kyllä ihanan lämmin ja tunnelmallinen. Ja kiva kontrasti noihin kolossaalisiin, tummiin tiilirakennelmiin. Välipalakaupungit tulevat tarpeeseen varsinkin Italiassa, ainakin mulle. En välttämättä läheskään kaikkialla juokse “pakollisten” nähtävyyksien perässä, mutta Italia on munlaiselleni historiafanille niin suuri aarreaitta, että oikeasti haluan nähdä siellä vähintään kaiken 😀

      Oh, tuo Cesis näytti aivan ihastuttavalle! Tuonne voisin itsekin lähteä, linnat saa mut aina iloiseksi. Kiva että linkkasit postauksen nyt, en muista sitä aiemmin lukeneeni. Mutta oikein mun tyylinen paikka on kyseessä ja varmastikin juuri mainio paikka satunnaiseen haahuiluun 🙂

  • Reply
    Sunna
    9.8.2017 at 22:00

    Et tosiaan ole ainoa! Bologna on ihan lempparikaupunkini Italiassa! (Tai no, tasoissa Trenton kanssa.) Harhailin siellä entisen poikaystäväni kanssa kolme päivää. Noiden luettelemiesi paikkojen lisäksi yliopistolla on tosi iso määrä ilmaisia, mielenkiintoisia museoita ja kasvitieteellinen, vähän rappioromanttinen puutarha. Isoissa puistoissa muurien ulkopuolella oli mukavaa ottaa aurinkoa ja pulahdella uima-altaisiin. Ja Bolognasta sai reissun parasta pizzaa pikkuisesta katukioskista <3

    • Reply
      Sunna
      9.8.2017 at 22:02

      Ei oo totta, höpisin Trentossa kahdessa kommentissa peräkkäin…

      • Reply
        Noora | Kerran poistuin kotoa
        10.8.2017 at 12:58

        Haha, selvästi alat käännyttää mua Trento-faniksi! Mitähän postaamisen aihetta seuraavaksi keksisin, että voisit mainita Trenton kolmatta kertaa peräkkäin… 😉

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      10.8.2017 at 12:57

      Jes, ihanaa löytää muitakin Bolognan puolesta liputtajia! Ihan ultimate lemppariksi Bologna ei noussut, mutta silti se oli oikein mainio kaupunki. Mä olisin mielelläni viettänyt Bolognassa toisenkin päivän, mutta kyllä mä silti vielä mieluummin lähdin sieltä toiseksi päiväksi seikkailemaan San Marinoon. Bologna tuntuu mun puheissa aina häviävän muille kaupungeille, mutta Italia on niin huikea maa, ettei se huonoille häviä 😀 (Tai no, onhan San Marino oma maansa, mutta silti Italiassa niin…)

      Mua vähän kyllä harmitti se, ettei yhdessä päivässä päässyt ja ehtinyt kaikkiin mielenkiintoisiin paikkoihin. Kuten esimerkiksi siihen kirjastoon. Ja juuri noihin puistoihin ja puutarhoihin. Tosin voi olla, että Bologna sattuu toistekin reitin varrelle, joten silloin voi ottaa vahinkoa takaisin! Mäkin söin Bolognassa todella hyvää pizzaa, tosin se oli ihan jostain ravintolasta.

  • Reply
    Katariina / Raidallisia hetkiä ja retkiä
    13.8.2017 at 17:43

    Anatomian teatteri, ja miksei kirjastokin, kuulostaa erityisen mielenkiintoiselta! Olen käynyt Bolognassa vain kerran eikä siitä jäänyt hyvää kuvaa. Se ei johtunut itse kaupungista vaan pikemminkin olosuhteista. Olin siellä vuoden harmaimpana aikana marraskuussa ja satoi vettä. Oli sunnuntai, joten kaikki oli kiinni. Seurana minulla oli ennestään minulle tuntematon tyttö, jonka kanssa ei erityisesti synkannyt. Ei ollut kehuttava päivä! ? Pitäisi varmaan antaa Bolognalle uusi tilaisuus!

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      13.8.2017 at 20:45

      Voi ei, ei ihme ettei Bologna iskenyt! Tuolla sun reissulla oli kyllä kaikki tähdet vähän vinossa. On se vaan kumma, miten esimerkiksi seura ja sää vaikuttavat kohteeseen. Sää ei aina yksistään tee mistään kohteesta huonoa, mutta jos siihen lisätään vielä muita negatiivisia tekijöitä, niin ollaan aika huonojen asioiden äärellä. Bolognalle kannattaa antaa uusi mahdollisuus, vaikka keväällä tai syksyllä. Mä olin siellä toukokuussa, jolloin säät suosivat. Ja olin ehkä parhaassa mahdollisessa seurassa – yksin 😀 Onnea uudelle yritykselle jos ja kun sellaisen kaupungille suot!

      • Reply
        Katariina / Raidallisia hetkiä ja retkiä
        15.8.2017 at 19:12

        Enköhän minä vielä joku päivä sinne mene! ? Minusta jo yksistään ilmakin vaikuttaa joskus liikaa mielialaan.

        • Reply
          Noora | Kerran poistuin kotoa
          15.8.2017 at 20:46

          Ilma kyllä on valitettavan vaikuttava tekijä. Enemmän se vaikuttaa muhun kaupunkilomilla kuin luontoseikkailulomilla, jostain syystä. Vaikka periaatteessa ei ole olemassa huonoa säätä, on ainoastaan huonoja varusteita 😀

  • Reply
    Katja / Lumiomena
    25.4.2019 at 22:08

    Ihana postaus, jota kommentoin näin pari vuotta “myöhässä”. Tuli ikävä Bolognaan! Mieheni oli siellä töissä pari vuotta reilut kymmenen vuotta sitten ja silloin kävin kaupungissa kaikkiaan seitsemän kertaa. Nyt kun olen suunnittelemassa matkaa muualle Pohjois-Italiaan, olisi mukava käydä Bolognassakin.

    Muutama pieni vinkki vielä, jos joku huomaa tämän:
    – San Lucan kukkula, jonne kuljetaan 666 (!) kaariportin läpi ylämäkeä. Periltä avautuvat huikeat maisemat.
    – La Sorbetteria Castiglione. Jäätelöbaari, joka on retken arvoinen.

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      26.4.2019 at 21:48

      Kiitos, kiva kuulla! Ja ei se mitään, kyllä näitä vuosia vanhoja postauksia saa edelleen kommentoida 🙂 Sähän olet varsinainen Bologna-ekspertti, mun kokemukset kaupungista jäävät paljon vähemmälle, mutta toivottavasti sinne tulee suunnattua joskus uudemman kerran.

      Hyvän kuuloisia vinkkejä laitoit. Tuo kukkula olisi ollut kiinnostava, mutta jouduin sen ajanpuutteen takia jättämään väliin. Sinne kyllä ehdottomasti suuntaan, jos Bolognaan palaan. Jäätelövinkit uppoavat muhun takuuvarmasti, toivottavasti myös muihin.

Vastaa käyttäjälle Katariina / Raidallisia hetkiä ja retkiä Cancel Reply