La Vida Loca 2.0 -blogista sai viime vuoden loppupuolella alkunsa ilmiö, jossa bloggaajat ovat kaivelleet postausarkistojensa luurankoja. Niitä juttuja, joita kukaan, tai ainakaan melkein kukaan, ei ole eksynyt lukemaan. Mulla oli vihdoin aikaa kaivella Google Analyticsista dataa siitä, mistä ei enää ikinä kannata raapustella 😉

Onneksi harvoille postauksille käy se julma kohtalo, ettei niitä näemmä lue edes oma äiti. Terkkuja muuten äidille, hän kun tätä blogia oikeasti lukee! Vaikka ei näemmä tarpeeksi… Mutta tässä on raavittuna kasaan ne suurimmat häpeäpilkut, postaukset joista naapurin Erkkikään ei varmasti piittaisi.

5. Brnon Špilberkin linna – yli 700 vuotta linnahistoriaa

Kukapa nyt ei vanhoja linnoja rakastaisi, tuumi hän ja naputteli teille silmät säihkyen postauksen ihanasta linnasta. No, ei näemmä kukaan muu. Ainakaan postauksen suosiottomuudesta päätellen. Ok, eihän kyseessä ollut satulinna Neuschwansteiniin verrattava esteettinen hekuma, mutta varsin kiva linna oli silti kyseessä. Lisäksi se oli ihanalla paikalla, josta näki yli Brnon ihastuttavan kaupungin.

4. Miksi joistain nähtävyyksistä tulee supersuosittuja?

Yritys olla syvällinen – ei voittoa. Kööpenhaminan reissun jälkimainingeissa kirjoittelin postauksen siitä, mikä saa turistimassat säntäilemään niiden samojen kohteiden perässä. Tönimään, tunkemaan ja jonottamaan vain siksi, että pääsee näkemään kohteen, joka merkitsee hänelle… ei mitään? Jotta voi taas kotiin päästessään esitellä 500 kuvaa omasta naamastaan taustalla suttuinen nähtävyyskavalkadi. Ilmeisesti kukaan muu ei halua kyseenalaistaa sielutonta massatoimintaa. Ei se mitään, olen aina ollut vähän erilainen.

3. Basilica Cistern – visiitti istanbulilaiseen vesisäiliöön

No, tätä en edes ihmettele. Kuka hullu nyt vesisäiliöstä haluaisi lukea! Tai jos haluaa, niin ei ainakaan matkablogista vaan ennemminkin jostain Rakenna ja remontoi -lehdestä. Mutta lällällää, ettepäs tiedä mistä upeudesta ootte jääneet paitsi tätä postausta ylenkatsomalla. Ei mulla varmaan missään muussa kohteessa tulisi mieleeni, että piipahtaisin vesisäiliössä, mutta Istanbulissa se kannattaa. Paikka on historiallinen, valokuvauksellinen, mystinen ja sanalla sanottuna upea. Lisäksi Dan Brown nostaa paikan varsin suureen osaan Inferno-kirjassaan.

2. Mourne Mountains – päiväpatikointia ja salakuljettajien jälkiä

Kun postailee paikasta, josta kukaan ei ole kuullut, niin ei ihme ettei lukijalaskuri raksuta. Pakko myöntää, etten edes minä ollut paikasta kuullut, ennen kuin yhtäkkiä huomasin sinne retkeä suunnittelevani. Mourne Mountais löytyy Pohjois-Irlannin kaakkoisosasta ja on huikean kaunis vuoristo täynnä patikointimahdollisuuksia, historiaa ja salaperäisiä sumuverhoja. Tämä on yksi kauneimmista paikoista, missä olen koskaan vieraillut. Tsekkaa edes kuvat, teksti ei varmasti tee niille oikeutta.

1. Pieni selviytymisopas Peruun matkaaville

Tiedätte varmaan ne postaukset, joihin panostatte hulluna. Ehkä teette jo pieniä muistiinpanoja reissun päällä, tsekkaatte faktoja, haette linkkejä ja vietätte tuntikausia sitä raapustaessa. Ja sitten kukaan ei lue sitä. Ilmeisesti edes oma äiti. Ja miksipä olisikaan lukenut, ei mun äiti ole Peruun matkaamassa. Joko mun vaivalla raapustamat vinkit ovat niin suurta huttua, ettei niistä ole hyötyä kellekään tai sitten ketään ei kiinnosta edes harkita matkaa Peruun. Jos näin on, niin olettepa tuhmia. Peruun siitä ja heti. Kunhan muistatte ensin lukea tämän loistavan vinkkipostauksen!

Siinäpä ne, blogini luurangot ja häpeäpilkut nätissä pinossa. Myönnätkö joskus lukeneesi jonkun näistä?

Lue myös nämä:

• Brno – tutustu kaupunkiin vielä paremmin!
• Dan Brownin Infernon jalanjäljillä – lisää fiiliksiä Basilica Cisternistä

---

Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU