Vaikka Matkamessut ovatkin vielä käynnissä, oma osuuteni messuista on jo takana ja taputeltuna. Tämän vuoden visiitti jäi valitettavasti ainoastaan torstain ammattilaispäivään, mutta parempi sekin kuin ei mitään! Tänä vuonna Matkaan oli paljon helpompi lähteä kuin viime vuonna, jolloin olin siellä ensi kertaa, ja heti astuin suoran ammattilaispäivän pyörteisiin. Viime vuonna kaikki, niin tapahtuma kuin ihmisetkin, olivat vieraita, enkä oikein tiennyt mitä odottaa. Nyt taas tiesin varsin hyvin, mitä on odotettavissa, eikä aikaa mennyt turhaan jännittelyyn ja ihmettelyyn.
Heti ensimmäisenä pitää mainita se, kuinka mahtavasti kotimaanmatkailu oli esillä tämän vuoden messuilla. Viime vuoteen verrattuna esittelijöitä tuntui olevan paljon enemmän, sekä Suomi tuntui muutenkin napanneen varsin hyvän osan messualueesta itselleen. Esimerkiksi Rovaniemen piste jäi oikein positiivisesti mieleen. Henkilökuntaan, tarjoiluun sekä yksityiskohtiin oli panostettu upeasti. Tampereen pistettä odotin innolla, sillä toki kotikaupungin meno kiinnostaa. Mutta olin hyvin pettynyt. En nähnyt muuta kuin pienen Pyynikin kesäteatteria mainostaneen pöydän. Kertokaa, jos missasin jotain! Mutta jos en niin skarpatkaa, Tampere! Tällä kaupungilla on aika paljon muutakin tarjottavaa.
Muuten monen maan esillepano ja anti tuntui hyvin samalta kuin viime vuonna. Markkinoitiin samoja juttuja samoin keinoin. Ei niin muutamaakaan kertaa tuli varsin vahva déjà-vu-fiilis viime vuodesta. Varmasti olen varsin spesifeine matkailuintresseineni vaativampi kävijä kuin messujen perusosallistuja, mutta aina jään kaipaamaan sitä jotain persoonallista kohdetta tai otetta siihen, mitä messuilla ollaan esittelemässä. Tutunkin kohteen voisi osatessaan “keksiä uudelleen” uudesta näkökulmasta.
Toki jotkut ovat kyenneet myös uudistumaan ja tuomaan tullessaan uusia tapoja houkutella kävijöitä ja esitellä paikkoja. VR-lasit olivat selkeästi tämän vuoden juttu, niitä näkyi useammalla pisteellä. Halutessaan olisi päässyt tekemään virtuaalimatkan vaikka Syyriaan. Vaikka virtuaalitodellisuudesta ei pystykään ottamaan mukaan kotiin kuin muistot, on se silti paljon tehokkaampi tapa herättää kiinnostus jostain kohteesta kuin perinteinen esitenivaska. Itse olin ainakin tänä vuonna paljon vähemmän esiterohmu kuin viime vuonna. Jos niitä tarttui viime vuonna mukaan kahden päivän aikana kaksi kassillista, nyt hädintuskin toistakymmentä kappaletta.
Mielenkiintoisten, ja myös ei niin onnistuneiden esittelijöiden lisäksi messupäiviin mahtuu myös paljon mielenkiintoista ohjelmaa. Päällimmäisenä mieleen jäi torstaiaamuinen puheenvuoro matkailun tulevaisuudesta. Se tuntuu sisältävän paljon robotteja, lyheneviä etäisyyksiä ja itseohjautuvuutta. Toiset mantereet saattavat pian olla parin tunnin lentomatkan päässä, kiitos uusien lentokonemallien. Kohta ei tarvitse miettiä miten road tripit sujuvat, kun etäisyydet ovat pitkiä ja ajomatkat puuduttavia, sillä kohta autoakaan ei tarvitse ajaa itse. Innostuin tulevaisuuden visioista niin, että mietin jo rakentavani itselleni robottikaverin, jonka kanssa alan seikkailla. Vapise blogimaailma, täältä tulee kohta jotain uutta! (Tai sitten ei…)
Lisäksi, kun omaa blogitaipaletta on takana nyt noin 1,5 vuoden ajalta, messuilla oli kaiken kaikkiaan paljon helpompi seikkailla ja tutkia. Oman blogin linja on tarkentunut, lukijaprofiilit ja kävijämäärät selvillä, kun niitä kysellään. Lisäksi messuilla ei tarvinnut tuntea oloansa vähän ulkopuoliseksi tai väärässä paikassa olevaksi, kuten viime vuonna. Nyt tuli oikeasti tunne siitä, että tännehän mä kuulun (toivottavasti vakavasti otettavana) matkailualan asiantuntijana ja mielipidevaikuttajana. Myös ihania bloggaajakollegoja tuli nähtyä paljon enemmän kuin viime vuonna. Kiitos teille kaikille, oli mukava tavata joka ikistä. Me matkabloggaajat ollaan ihan mahtava yhteisö!
Miltä Matka 2017 -messut näytti sun mielestä? Saitko paljon inspiraatiota?
Lue myös nämä:
- Miltä Matkamessut näyttivät ensikertalaisen silmin?
- Mitä vinkkejä bloggaamiseen sain Matkamessuilta?
Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:
FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU
10 Comments
Meri / Syö Matkusta Rakasta
22.1.2017 at 00:06Mullakin jäi saldo vain yhteen päivään, viime vuonna olin jokaisena messupäivänä paikalla. 😀 Ens vuonna sitten taas uudelle draivilla!
Noora | Kerran poistuin kotoa
22.1.2017 at 17:49Huh, sähän oot ollut viime vuonna reipas 😀 Ehkä joka toinen vuosi on hyvä ottaa chillisti, niin seuraavana vuonna jaksaa taas enemmän!
Kati / Lähinnä Kauempana
22.1.2017 at 13:12Kiitos itsellesi, Noora! Oli ihana nähdä, keskustella ja varsinkin nauraa. Mulla taisi nyt myös jäädä matkamessut yhteen päivään, mutta ensi vuonna sitten paremmalla tsempillä, ehdottomasti!
Noora | Kerran poistuin kotoa
22.1.2017 at 17:50Oli kyllä mahtavaa nähdä ja tutustua messuihin siinä ohessa! Ehkä tämä on monella messuakkujen latailuvuosi, ja ensi vuonna sännätään sinne vaikka joka päivä!
Mika / Lähtöportti
22.1.2017 at 14:59Terveisiä messuilta, viides päivä ja edelleen hengissä! Olen vähitellen tottunut, ettette enää tulekaan joka kulman takaa vastaan. Ensi vuonna varmaan pari-kolme päivää messuilua saa riittää… 😀
Noora | Kerran poistuin kotoa
22.1.2017 at 17:51Huh, sä oot kyllä vähän hullu 😀 Ja ansaitset jonkin kunniamerkin! Ensi vuodeksi rakennan sen robotin, tai vaikka pari, ja laitan sen seuraaman sua joten törmäät sitten siihen jatkuvasti 😀
lena / london and beyond
22.1.2017 at 16:46Hei oli mahtava nähdä! Just kasaan messuraporttia, samanlaiset fiilikset itsellä… deja vu fiilis, ja ehkä kaipaisi enemmän osallistuvuutta ständeiltä. Yksi päivä riittää. 😀
Noora | Kerran poistuin kotoa
22.1.2017 at 17:53Oli kyllä tosi kiva nähdä! Kiva kuulla, että muillakin on samanlaisia fiiliksiä messuilta. Ständeillä pitäisi olla kyllä osaavaa ja innokasta henkilökuntaa paikalla, pelkkä esitteiden jako ei ainakaan mulle riitä. Yksi päivä on aivan hyvä, varsinkin jos se on torstai 😀
Ananas2go / Popot pogoillen
23.1.2017 at 02:20Tosiaan, Tampere ei oikein osunut kohdalle. En huomannutkaan ajatella, koska tapasin seudun tuttuja torstaisessa palkintojenjakotilaisuudessa (kurkkaa blogiin).
Esitteiden jakamisesta moni on varmasti samaa mieltä. Minullakin on ihan muutamia.
Olin eniten torstaina mutta myös parina yleisöpäivänä. Ammattilaispäivän anti on paras.
Noora | Kerran poistuin kotoa
23.1.2017 at 21:16Mua alkoi kiinnostaa Tampere siinä vaiheessa kun huomasin, kuinka laajaa ja panostettua ständitoimintaa näin monelta muulta Suomen kaupungilta ja kohteelta. Lisäksi näin kaupunkilaisena kiinnosti myös se, että millä lailla ja mitä kohteita täältä oli nostettu esille. No, ei näemmä paljon mitään. Torstain anti on ehdottomasti paras. Silloin saa kierrellä rauhassa ja messuväsymys ei paina vielä itsellä kuin esittelijöilläkään.