Pitkän tovin jälkeen on vihdoin aika palata Peru-postausten pariin. Ajankohtakin on mitä sopivin, kun ulkona vihmoo kylmyys. Silloin muistot aurinkoisesta Etelä-Amerikasta lämmittävät entistä enemmän. Meidän reissun viimeinen päivä oli aikataulutettu maan pääkaupunkiin, Limaan, tutustumiseen.
Odotukset Limaa kohtaan eivät olleet järin suuret, ainakaan siinä vaiheessa kun takana oli huikea puolitoistaviikkoinen yksien maailman kauneimpien maisemien parissa. Lima oli lähinnä välttämätön paha, keino tappaa aikaa ennen puoliltaöin lähtenyttä paluulentoamme.
Mitä Limassa kannattaa tehdä?
Koska meillä oli aikaa tutustua Limaan vain päivän verran, siinä ei ehtinyt tehdä kaikkea potentiaalisesti kiinnostavaa. Arvoinkin varsin pitkään kahden kohteen välillä. Joko Liman historiallisen keskustan tai Mirafloresin kaupunginosan. Miraflores vaikutti varsin rennolta ja viihtyisältä paikalta.
Se sijaitsee Tyynenmeren rannalla ja siellä on ihanan näköisiä puistoja. Se olisi ollut varmasti varsin mainio paikka viettää viimeinen päivä Perussa. Päädyimme kumminkin Liman historiallisen keskustan antiin, sillä aiemmin reissulla tapaamiltamme kanadalaisilta olimme kuulleet, että sieltä löytyvä luostari olisi käymisen arvoinen.
Kun humpsahdimme Liman historialliseen keskustaan hostelliltamme lentokentän vierestä, paikka tuntui varsin valjulta. Siltä, että kaikki se oli jo nähty aikaisemmin, mutta hienompana ja parempana. Eläväisempänä. Vaikka Lima onkin Perun pääkaupunki, se ei tuntunut siltä ainakaan ihmismäärää peilaten. Cuscossa, joka on varmasti ainakin maan reissupääkaupunki, oli paljon enemmän elämää, sykettä ja persoonaa. Limasta tuntui puuttuvan kaikki se jokin, mikä oli mua muualla ihastuttanut.
Ei historiallisen keskustan antikaan hirveän paljon ihmeteltävää tarjonnut. Taas yksi Plaza de Armas -niminen kaupungin keskusaukio. Niitä tuntui Perussa riittävän siinä missä R-kioskeja Suomessa. Pari vanhaa, ihan komeaakin rakennusta. Eteläamerikkalaisia viboja ja eurooppalaisia muistoja sulassa sovussa. Mutta niitä oli ollut tarjolla oikeastaan jokaisessa muussakin käymässämme kaupungissa.
Liman suklaamuseo
Löytyi Limasta myös suklaamuseo. Tosin Cuscossa samainen museo oli ollut paljon suurempi ja tarjonnut laajemman kirjon erilaisia suklaamaistiaisia. Tietenkin. Ainoa plussa Liman suklaamuseolle siitä, että siellä meille museota lyhyesti esitellyt henkilö artikuloi englantinsa paljon selkeämmin kuin kollegansa Cuscossa. Paljon lyhyemmässä ajassa saimme nyt paljon enemmän irti suklaan historiasta ja sen valmistuksesta Perussa kuin Cuscon museovisiitillä.
Museokäyntiä voin suositella vilpittömästi kaikille suklaan ystäville. Museot ovat ilmaisia, samoin maistiaiset! Myynnissä on myös paljon erilaisia suklaatuotteita niitä hetkiä varten, kun ei enää kehtaa kahmia yhtään ilmaisnäytettä, mutta suklaahammasta edelleen kolottaa.
San Franciscon luostari
Liman keskustan parasta antia oli ehdottomasti kanadalaistenkin ylistämä Monastery of San Francisco. Jota ei tietenkään saanut kuvata sisältä. Kirkon ja luostarin lisäksi paikassa on katakombi sekä kirjasto, joka oli kuin suoraan Harry Potterista! Paikkaa pääsi kiertämään ryhmän mukana ja meillä oli hyvin asiantunteva ja englantia sujuvasti puhunut opas.
Paikka oli hyvin värikäs, koristeellinen ja kuin suuri labyrintti. Omin avuin siellä olisikin ollut todella hankala kulkea eksymättä. Kirkko ja kirjasto olivat todella kuin taideteoksia, niin huolella tehtyjä. Katakombit olivat täynnä ihmisten luita ja pääkalloja. Se ei kuitenkaan ollut niin karmiva paikka, kuin olisi voinut kuvitella. Vähän aavemainen se silti tietysti oli. Sekä katakombien viileys tarjosi ihanaa vaihtelua ulkona paahtaneelle auringolle. Paikan yhteystiedot ja lisää valokuva löytyy limaeasy.comista.
Kovin pitkäksi aikaa Liman keskusta ei tekemistä tai näkemistä tarjoa. Ainakin me tunnuttiin ehtivän koluta se varsin tarkasti niiden muutamien tuntien aikana, jotka meillä oli hommaan käytettävissä. Jos menen Limaan toistakin, käyn silloin mieluummin ihmettelemässä Mirafloresin antia kuin palaisin noille kulmille uudestaan.
Kaupungin keskustasta jäi tylsä, vaisu ja hieman nihkeä (vai pitäisikö tässä vaiheessa sanoa limainen!) kuva. Ehkä jos olisimme hypänneet Liman pyörteisiin heti maahan tullessamme, kaupunki olisi voinut tuntua tuoreemmalta ja jännittävältä. Nyt tuntui vain siltä, että lähes kaikki oli jo nähty. Mutta luostarivierailun takia käynti kannatti. Se oli todella huikea paikka!
Oletko sä käynyt Limassa? Mitä sun mielestä kaupungista pitäisi ehdottomasti kokea?
Lue myös nämä:
- Perun suklaamuseot – herkkusuun suosikkipaikkoja
- Erilainen ote paikallisliikenteeseen: Collectivo-seikkailu Limassa
- Yöllinen kävelyretki Limassa
Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:
FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU
26 Comments
Kati / Lähinnä Kauempana
4.12.2016 at 19:27Limassa en ole käynyt, mutta tuo suklaamuseo kiinnitti heti huomioni. Sanonpa vaan, että viihtyisin… 😀
Harmi, että jäi vähän valju mielikuva. Ehkä tosiaan tilanne voisi olla toinen, jos aikaa olisi ollut enemmän ja Lima olisi ollut reissun alussa. No, onpahan nähty nyt sekin!
Noora | Kerran poistuin kotoa
4.12.2016 at 21:47Suklaamuseo oli kyllä sekä Limassa että Cuscossa sellainen paikka, jossa viihtyi huomattavan hyvin 😀 Joo, vähän harmitti, että Lima ei niin iskenyt, koska muuten Perusta pidin valtavasti. Ei se hutikaan ollut, mutta ei niin mainiokaan kuin toivoin.
Sunna
4.12.2016 at 22:45Onneksi Perusta löytyi sulle mieluisampiakin paikkoja, vaikka oli Limakin varmasti mukava nähdä. Hyi, en olisi millään uskaltanut tuonne luurankopaikoille. Jotenkin kammoan kaikkia paikkoja, joissa on ihmisten osia esillä. Meinasin joskus puklata lääketieteellisessä museossa Bolognassa enkä ole sen koommin noihin palannut. Suklaamuseo kyllä maistuisi 😀
Noora | Kerran poistuin kotoa
6.12.2016 at 11:35Joo, Peru oli kyllä täynnä toinen toistaan ihanampia kohteita. Ei Limakaan huono ollut, se ei vain ollut niin toimiva juttu kuin olisin toivonut. Haha, mua ei luut jotenkin karmi. Mutta kaikki veri, suolenpätkät, sisäelimet ja muut kyllä etoo. Voin kyllä uskoa, että lääketieteellinen museo aiheuttaa akuuttia tarvetta puklata 😀 Toivottavasti eksyt Peruun sun reissuilla. Tai taisi noita suklaamuseoita löytyä muualtakin Lattareista. Käy ainakin yhdessä sellaisessa 🙂
Katja/Historia de Viajes
7.12.2016 at 07:13Harmi ettei Lima iskenyt, mutta monestihan se onkin niin että kaikki kakkos ja kolmos kaupungit voittaa pääkaupungit heittämällä. Mulla on yksi kaveri Limasta ja kova tarkoitus olis lähteä käymään vierailulla kunhan hän nyt itse kotiutuu täältä Suomesta ensin. Taidan nyt siis ottaa opiksi ja katsella ensin Liman ja sitten vasta lähteä tutkimaan muuta maata jahka joskus pääsen maisemiin. 😀
Noora | Kerran poistuin kotoa
7.12.2016 at 09:36Joo, niin tuo monesti menee, ettei pääkaupunki anna sitä maan parasta antia. Limasta saa kyllä varmasti paljon irti paikallisen seurassa ja paremmalla ajalla. Eikä se huono kaupunki ollut, se vaan ei ollut ihan niin kiva kuin olin toivonut. Mutta suosittelen varmuuden vuoksi tsekkaamaan ekana Liman ja sitten vasta kaiken muun 😀
Terhi / Muru Mou
7.12.2016 at 11:59Mun tämänhetkisessä reissukaipuussa kelpaisi vaikka limainen Limakin! 😀 Niinhän se vaan on, että kaikki paikat ei voi aina miellyttää, mutta onneksi myös näitä floppeja mahtuu matkan varrelle, niin osaa sitten arvostaa niitä vau-kohteita entistä paremmin. Ja onneksi jotain kivaa löytyi sentään Limastakin 🙂
Noora | Kerran poistuin kotoa
7.12.2016 at 21:00Haha, kyllä mäkin Limaan voisin mennä uudestaan mieluummin kuin jäisin kotiin 😀 Joo, ei Limasta onneksi jäänyt mitenkään harmitus siitä, että siellä kävi. Se vaan ei enää onnistunut kruunaamaan mahtavaa reissua. Jotenkin vain Cuscon perusteella odotin kaupunkia jolla olisi enemmän annettavaa. 🙂
Liza in London
8.12.2016 at 07:08Hahah, mahtava otsikko! Kuvissa Lima kyllä näyttää kivalta ja kiinnostavalta, mutta ei tosiaankaan hirveän vilkkaalta! Tuossa vaiheessa reissua tosin saattaa painaa päälle myös ihan yksinkertainen matkaväsymys, mikä monesti vaikuttaa fiilikseen.
Noora | Kerran poistuin kotoa
9.12.2016 at 21:25Kiitos! Ei Lima tosiaan ollut mikään maailman rumin tai ankein paikka, mutta ei myöskään tarjonnut kovin paljon mitään uutta ja innostavaa. Reissuväsymyskin voi ihan hyvin olla syynä siihen, ettei kaupunki iskenyt. Tai sitten se reissuähky, kun oli jo nähnyt niin paljon hyvää ja kaunista lyhyessä ajassa.
Teppo/Tämä matka
8.12.2016 at 13:06Mirafloresissa söin maailman parasta ceviche:ä ja Liman keskustassa historiallisessa rakennuksessa, taisi olla Sheratonin käytössä, kävin maailman parhaassa saunassa. Ison kiukaan päällä oli puolimetria vihreitä yrttikasveja ja kosteat tuoksuvat löylyt.
Noora | Kerran poistuin kotoa
9.12.2016 at 21:27Oho, enpä olisi uskonut, että maailman paras sauna löytyisi tuolta suunnalta! Mä en ole mikään saunomisen ystävä, mutta varmasti Lima on eksoottinen paikka nauttia löylyistä. Yrttikasvit kuulostavat kyllä mielenkiintoiselta lisältä saunakokemukseen.
Pirkko / Schildt
8.12.2016 at 21:08Kuten totesit, että keskusaukiot näissä Etelä-Amerikan kaupungeissa ovat aika samanlaisia.
Mirafloresin ranta suutelupatsaineen jäi kyllä paremmin mieleen 🙂
http://meriharakka.net/2013/10/31/lima/
Noora | Kerran poistuin kotoa
9.12.2016 at 21:28Ensi kerralla pitää kyllä käydä tutustumassa Mirafloresiin, jos tuolle seudulle vielä eksyn 🙂
Emma
9.12.2016 at 09:28Toi luostari näyttää kyllä upealta paikalta! Sääli ettei omia kuvia voi sisältä ottaa. Ja suklaamuseot (siis etenkin sellaiset joissa saa maistiaisia) pääsee aina mun reissuagendalle! 🙂
Noora | Kerran poistuin kotoa
9.12.2016 at 21:29Luostari oli kyllä huikea kokemus! Harmitti kyllä, ettei kuvia saanut ottaa, koska omat muistotkin elävät paremmin kuvien kautta kuin pelkkien muistikuvien tai matkapäiväkirjojen. Suklaamuseoita löytyy muutamasta eri Latinalaisen Amerikan maasta. Kannattaa kyllä käydä tutustumassa, jos sellainen kohdalle osuu 🙂
Merja / Merjan matkassa
9.12.2016 at 22:03Mulla on myös blogissa Perun matkan läpikäynti meneillään. Siitä reissusta tosin jo viisi vuotta. Me vietimme Limassa yhden yön heti mennessä ja kotiinpaluussa pyörimme päivän kaupungilla ennen yölentoa kotiin. Mirafloresin alue oli kiva. Keskusaukio tosiaan samanlainen kuin muissakin Perun kaupungeissa. Mulle jäi aika neutraali fiilis Limasta. Ei se Perun parasta antia ollut, mutta kiva siellä oli silti käydä.
Noora | Kerran poistuin kotoa
10.12.2016 at 20:10Mua vähän harmittaa, etten ehtinyt käydä Mirafloresissa, se kuulosti ihastuttavalta. Mutta toisaalta jos olisimme käyneetkin siellä keskustan sijaan, olisin varmasti harmitellut ainakin sen katakombin missaamista… Lima olisi varmasti ollut positiivisempi kokemus reissun alussa. Ei se nytkään huono ollut, mutta ei jatkanut sitä Perun huikeiden kohteiden kavalkadia, johon olin jo ehtinyt tottua.
Meri / Syö Matkusta Rakasta
9.12.2016 at 22:18En ole Etelä-Amerikassa käynyt. Mutta hyvä tietää, ettei Limalle kannata varata liikaa aikaa, jos sinne joskus menee. Päivä tai aivan max pari ja sitten etiäppäin. 🙂
Noora | Kerran poistuin kotoa
10.12.2016 at 20:12Mun mielestäni kaupungit eivät olleet Perussa parasta antia, vaikka esimerkiksi Cusco olikin kiva ja soma. Mutta sen luonto ja historialliset kohteet olivat ainakin niin paljon enemmän mun makuun, joten jos intressit on samansuuntaiset, en tuhlaisi kaupunkeihin liikaa aikaa 🙂
Anna | Muuttolintu.com
10.12.2016 at 08:46Tuo luostari katakombeineen vaikuttaa kyllä ihan käymisen arvoiselta, eli varaan Limaan ainakin sen verran aikaa, että ehdin sinne ja sitten myös sinne Mirafloresiin. Ja ilmaisia suklaamaistiaisia ei tietenkään voi jättää välistä 🙂
Noora | Kerran poistuin kotoa
10.12.2016 at 20:15Limassa ehtii varmasti nähdä kivoimmat jutut päivässäkin, mutta ei pari päivääkään huono ole, jos siellä tuntuu kiinnostavia juttuja löytyvän. Meillä painoi sen verran reissu kropassa, ettei jaksettu yrittää suhailla kahden eri suunnissa sijaitsevan kohteen ja lentokentän (jonka vieressä oli meidän hostelli ja jonne piti palata lennon takia) välillä yhdessä päivässä. Varsinkin kun suosittiin joukkoliikennettä eikä takseja, mikä oli hidasta 😀
sarrrri | La Vida Loca 2.0 Matkablogi
10.12.2016 at 21:56Lima, ihana ja rakas entinen kotikaupunkini. <3 Tosin, en minäkään siihen heti alussa rakastunut, pikemminkin järkytyin, kun olin odottanut jotain ihan muuta. Lima on niin valtava ja sekava kaupunki, että sitä pitää ihan aidosti vähän tuntea, että siitä saa kaiken mahdollisen irti – ilman muuta haastava paikka parin päivän pyrähdykselle. Historiallisessa keskustassa en käynyt kovinkaan paljoa, kun se nyt on vähän mitä on, hehs. 🙂
Noora | Kerran poistuin kotoa
11.12.2016 at 12:18Joo, Limassa tuntui kyllä olevan paljon kaikkea. Ja varsin näppärästi ripoteltuna pitkin lääniä. Ei siitä tosiaan saanut yhdessä päivässä kuin pintaraapaisun. Mutta se rapsu taas oli odotuksiin suhteutettuna vähän vaisu. Tuskin mäkään tuonne historialliseen keskustaan palaisin, korkeintaan mussuttamaan suklaamuseon ilmaisia antimia 😀
Paula - Viinilaakson viemää
11.12.2016 at 07:07En ole käynyt, mutta ainakin rakennukset näyttää ihan hienoilta. Etelä-Amerikka on vielä käymättä, ja siellähän niitä kohteita kyllä riittää joissa kaikissa pitäisi käydä. Huh huh, miten sitä ehtii joka paikkaan.
Noora | Kerran poistuin kotoa
11.12.2016 at 12:20Perussa oli kyllä paljon hienoja rakennuksia. Nekin alkoivat tosin toistaa itseään jossain välissä, varsinkin tuolla Limassa… Etelä-Amerikassa kyllä kohteita riittää ihan liiaksi asti. Seuraavaksi kiinnostaisi ainakin Patagonia, Ecuador ja Bolivia!