Cusco – historiaa, värejä ja vuorimaisemia

Cusco oli mun suosikkini Perussa käymistäni kaupungeista. Tosin valinta oli varsin helppo, muut kaupungit eivät valitettavasti suurta vastusta tarjonneet. Eikä Cusco mitenkään vähiten huono ollut, tykkäsin siitä oikeasti! Tosin myönnän kyllä, että Perun luonto vei 100-0 -voiton maan kaupungeista.

Cusco kumminkin hurmasi mut kaikessa sympaattisuudessaan. Se oli tarpeeksi suuri tarjotakseen viihdykettä pidemmäksi kuin kolmeksi tunniksi. Mutta kuitenkin sopivan pieni siihen, että oikeastaan kaikki sen kiinnostavat kolkat ehti seikkailla kolmessa päivässä.

Se tarjosi sopivassa suhteessa niin vanhaa kuin uuttakin. Siellä riitti vilkasta elämänmenoa, mutta se ei silti ollut liian paikallinen aiheuttaakseen kulttuurishokkia. Cuscoon voi loistavasti yhdistää leppoisan kaupunkiloman ja aktiivisempaakin rupeamaa. Kaupungin ympärillä kohoavat vuoret tarjoavat kiinnostuneille niin patikointireittejä, raunioita kuin huikeita näköalojakin.

MITÄ TEHDÄ CUSCOSSA?

Tutustu kaupungin aukioihin

Saavuimme Cuscoon paikallisella joukkoliikennevälineellä collectivolla, joka jätti meidät Plaza Regocijon laitamille. Aukiosta tuli heti jollain tavalla kotoisa fiilis, se oli täynnä aurinkoa ja hyvää tuulta. Se ja korttelin päässä Regocijosta sijaitseva Plaza Mayor nousivatkin omiksi suosikeikseni kaupungista. Ne olivat juuri niitä paikkoja, joissa ihmiset viihtyivät nauttien elämästä tai kiirehtivät pikapikaa ohi.

Molempia aukioita ympäröivät kauniit, vanhat rakennukset sekä vehreät kasvit. Lisäksi kummankin aukion tunnelmasta pääsee nauttimaan katutasoa korkeammalta. Kannattaa etsiä aukiota reunustava baari tai ravintola ja ihailla sieltä käsin maisemia. Plaza Mayorin reunamilta käsin pääsimme ruokailun lomassa ihastelemaan vuorten taakse kätkeytynyttä ilta-aurinkoa.

Tutustu kaupunkiin kävellen

Cuscossa kannattaa pistää jalkansa liikkeelle ja mennä sinne, minne ne haluavat johdattaa. Kaupunki tarjoaa paljon kauniita pieniä kujia, värikästä katutaidetta, kauppoja, markkinoita ja kokonaisen historiallisen keskustan. Historiallisesta keskustasta löytyvät myös yllämainitut aukiot. Lisäksi kun kävelee keskustan laitamille, pääsee sopivissa paikoissa ihastelemaan kaupunkia, joka jatkuu sekä alapuolellasi, että myös korkealle vuorten rinteille. Cuscon kokoa ei kunnolla tajua kuin vasta tuolta. Se on aika valtava. Korkeuseroihin törmää hyvin jo jalkapatikkaa tehdessä, ja varsinkin ylämäkiin puuskuttaessa.

Käy paikallisilla markkinoilla

Cuscossa kannattaa ehdottomasti tutustua myös erilaisiin markkinoihin. Ainakin uteliaisuudestaan. Ehkä kaikkea siellä näkemäänsä ei silti kannata ostaa itselleen tai tuliaisiksi! San Pedro Market on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, vähän kuin kotoinen kauppahalli. Sieltä löytyy sulassa sovussa niin turistipainotteisempia myyntiartikkeleja kuin paikallista eksotiikkaakin.

Myös sen läheltä löytyy erikokoisia ulkomarkkinoita tai ihan kadunvarteen pystytettyjä myyntikojuja. Joissa myydään melkein mitä tahansa, myös paikallista herkkua marsua. Kadulla helteessä hautunut, pakokaasuissa marinoitu nyljetty marsu ei tosin ollut se, mitä lähti kotiintuomisiksi noilta kulmilta. Nössönä tyydyin värikkääseen vilttiin.

Herkuttele ilmaisessa suklaamuseossa

Cuscosta löytyy myös suklaamuseo, josta olen kirjoittanut oman postauksensa. Museioita löytyy myös muualta Etelä-Amerikasta. Jos museo kuulostaa tylsältä, voin luvata että ilmaisten suklaamaistiaisten takia sinne kannattaa mennä, jos ei muuten. Eivätkä suklaamaistiaiset jääneet pelkkiin makeisiin, vaan tarjottiin siellä myös naista väkevämpää! Vahva suositus siis.

Ihmettele kaupunkia korkeuksista

Jos oma fysiikka on sopeutunut hyvin korkeaan ilmanalaan, suosittelen lähtemään ihastelemaan Cuscoa sitä ympäröiviltä vuorilta käsin. Tai taitaa taksillakin päästä, jos omien jalkojen rasittaminen ei maistu hyvältä. Vuorten rinteiltä löytyy niin rauniota, Jeesus-patsasta ja ties mitä, minkä vuoksi sinne kivuta. Me oltiin sen verran hulluja urheilullisia, että mentiin ylös ihan omin jaloin. Kiskapata-kadulta (ei, valitettavasti en keksi näitä nimiä itse) lähtee nousemaan liuta rappusia ylöspäin, ja niitä pitkin voikin kirmata kuin astmaattinen vuorikauris nauttimaan maisemista.

Kiipeämisreissuun liittyy muuten hauska tarina (muukin kuin se, kun tein iloisesti kuolemaa joka askeleella, kun korkeus repi keuhkojani kahtia!) ja kenties hämmentävin suomalaiskohtaaminen koko reissuhistoriassani. Reissukaverillani, amerikkalaisella Adamilla oli tuona päivänä päällään Suomi-paita. Pidimme taas yhtä hengähdystaukoa nousun varrella ja olimme pysähtyneet jonkun paikallisen talon kohdille. Jonka pihalla paistatteli päivää nuorimies, joka hetken meitä katseltuaan huikkasi selvällä ensimmäisellä kotimaisella, että ollaanko me Suomesta. Siinä sitten hetki rupateltiin. Tyypin nimeä en muista, mutta hän oli muuttanut Cuscoon asumaan ja me pönötettiin sattumalta hänen kotinsa edessä!

MITÄ TEHDÄ CUSCON ULKOPUOLELLA?

Lähde päivävaellukselle

Me tehtiin pientä haikkailua Cuscon laitamille levittyvillä alueilla. Paikkaan mahtuu runsaasti raunioita, jotka voi kiertää helposti myös vaikka bussiretkenä. Koska me oltiin saavuttu paikalle Machu Picchusta, suunnilleen maailman upeammat inkarauniot tuoreessa muistissa, meitä ei varsinaisesti kiinnostanut hakea uusia rauniokokemuksia. Enemmänkin haluttiin nauttia maisemista, auringosta, luonnonrauhasta ja siinä samalla toki vilkaista pari historiallista paikkaakin.

Me napattiin reittiehdotus tästä raunionelikoista. Ihan kaikkia niistä ei edes käyty katsomassa ja ne pari matkan varrelle osunuttakin alueen ulkopuolelta, koska ne näki hyvin hieman kauempaakin. Lisäksi raunioille ei meidän ymmärtämän mukaan myyty yksittäisiä lippuja, vaan niihin olisi pitänyt ostaa varsin kallis yhteislippu.

Cuscon laitamilla oli ihanan rauhallista vaellella. Varsinkin kun osan matkasta pystyimme menemään muualla kuin autotien varressa. Siellä tuli vain muutamia ihmisiä vastaan. Osa jalan, osa ratsain. Paikallinen lammaspaimen työssään tuli myös bongattua. Mitä kauemmas Cuscosta lähti, sitä hankalampaa oli löytää jalankulkuväylää, ainakaan ilman hyvin pitkää kiertolenkkiä. Tienkin varrella talsi aikansa, mutta mutkittelevat tiet ja kovaa ajaneet autot eivät olleet paras kombinaatio sille, että itse yritti kulkea tien reunassa.

Jos lähdet patikkaretkille, edes muutaman tunnin pituisille, suosittelen ottamaan mukaan runsaasti vettä! Pari-kolme litraa ei ole yhtään huono. Lisäksi suosittelen ottamaan myös päähineen, aurinkolasit, pitkähihaisen (koska aurinko porottaa tuolla korkeudessa varsin pistävästi), aurinkorasvaa ja evästä. Toki myös hyvät jalkineet.

Cusco oli siis hyvin monipuolinen kaupunkikohde. Se on oikeastaan ainoa Perun kaupungeista, joihin voisin palata myös takaisin. Mitenkään turvattomalta kaupunki ei tuntunut, ainakin jos piti järjen päässä ja arvoesineet piilossa. Kaupungissa on paljon turisteja, mielestäni enemmän kuin pääkaupunki Limassa, mutta silti siellä pääsee kohtaamaan myös paikallista menoa. Ja noi vuorimaisemat, jo pelkästään niiden takia voisin palata!

Oletko sä käynyt Cuscossa? Mikä oli sun mielestä parasta kaupungissa?

Lue myös nämä:

• Perun suklaamuseot – herkkusuun suosikkipaikkoja
• Junalla Cuscosta Machu Picchulle
• Vinkkejä korkeassa ilmanalassa matkustamiseen

---

Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU