Olen pitkästä aikaa erittäin hämmentävän, jopa tietyllä tapaa vieraan tilanteen edessä. Mulla ei ole yhtään reissua varattuna. Ei yksiäkään lentolippuja, nolla majoitusta, ei edes risteilyä Ruotsiin. Ei mitään. En edes muista, koska viimeksi olisin ollut vastaavassa tilanteessa. Siitä täytyy olla vuosia.
Ovathan nämä asiat niitä first world problemseja, mutta silti tunne on outo. En tiedä, minne matkustan seuraavaksi. Viimeksi tänään multa kysyttiin, että mikä on seuraavan reissuni määränpää. Oli hämmentävää vastata, etten osaa sanoa.
En edes tiedä, miten tähän pitäisi suhtautua. Tajusin tulevan reissuttomuuteni jo ennen käyntiäni USA:ssa. Silloin se tuntui jopa hieman kauhistuttavalta. Ettei ole mitään konkreettista mitä odottaa. Varmasti tulen reissaamaan taas pian, viimeistään ensi vuonna. Mutta nämä ovat vasta niitä epämääräisiä suunnitelmia ja aikeita. Ei niitä asioita, joihin laskea päiviä tai joiden matkaoppaita hypistellä töissä. Nyt olen onneksi vielä niin aikaerorasituksen kourissa, ettei karmaisevan tyhjä tulevaisuuteni tunnu vielä miltään!
Tai no, onhan mulla plakkarissa kahdet kotimaan junaliput, mutta ei se ole sama asia. Vaikka jotkut sanovat, etteivät laske esimerkiksi Ruotsissa käyntiä ulkomaille menemiseksi (mikä on mielestäni hassua, vaikka sinänsä ymmärränkin pointin), mutta mulle kelpaisi enemmän kuin hyvin edes sellainen. Kotimaasta ei nyt ole apua tähän hämmennykseen, anteeksi vaan kolhon syksyinen Suomi.
Mutta toisaalta tämän tilanteen voi yrittää kääntää myös voitoksi. Periaatteessa koko maailma on mulle nyt avoin, koska en ole sitoutunut vielä lähtemään minnekään tiettyyn kohteeseen! Toki lomapäivien vähyys rajoittaa suurimpia suunnitelmia, mutta voin periaatteessa pistää vaikka silmät kiinni, tökätä karttaa ja katsoa minkä kohteen itselleni arvoin. Ja jos huomaan tökänneeni itseni kellumaan valtameren keskelle tai Siperian kylmimpiin kolkkiin, niin aina voin heittää uutta arpaa kehiin.
Tällä hetkellä olen siis jopa hieman yllättäen kokenut aavistuksenomaista vapauden tunnetta tästä tietämättömyydestä. Vaikka reissuja onkin ihanaa odottaa ja suunnitella, niin on myös hieman kutkuttavaa katsella, mitä seuraavaksi tapahtuu. Koska periaatteessa se voi olla melkein mitä tahansa. Jopa se risteily Ruotsiin.
Olenko ainoa, jolla ei ole yhtään tulevia reissusuunnitelmia?
Lue myös nämä:
- Satasella reissuun -haaste vuodelle 2017
- Viis lumesta, toukokuussa alkaa kesälomailu
- 34 maata käytynä, liian monta jäljellä
Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:
FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU
20 Comments
Sonja | FIFTYFIFTY
18.10.2016 at 21:31Mulla on tiedossa joulukuun lopussa helppo pakettimatka Vietnamiin, viimeisestä reissusta on jo yli kolme kuukautta eli matkasyyhyttää jo kovasti! 😀 Mutta ensi vuosi on aika lailla auki, kovasti on mielessä matkoja Euroopan kaupunkeihin, mutta minne – sitä en vielä tiedä ja se on tällä hetkellä hauskaa. Ajattelinkin, että on varmaan todella vapauttavaa omalla tavallaan, ettei vielä täysin, minne seuraavaksi menee. Yllätyksellisyys kuuluu matkustamiseen kuitenkin aika lailla! 🙂
Noora | Kerran poistuin kotoa
19.10.2016 at 20:54Musta tuntuu, että tuo kolmisen kuukautta reissujen välillä alkaa olla mulle maksimi. Joten ymmärrän kyllä hyvin, että tekee jo mieli reissun päälle 🙂 Muakin kiinnostaisi ensi vuonna Eurooppa, jo siksikin että nyt olisi tarkoitus säästää rahaa ja Eurooppaan on halvempaa reissata kuin kauemmas. Enemmän mua siellä kumminkin kiinnostaisi luonto- ja vaellusjutut. Tosin kivat eurooppalaiset kaupungitkin aina käy 🙂 Mutta aika vapauttavalta tämä kyllä tuntuu, vaikken sitä heti olisi osannutkaan kuvitella. Pitää tosin katsoa oonko samaa mieltä vielä parin viikon päästä, jos kalenteri edelleen huutaa reissuttomuutta 😀
mertsik
18.10.2016 at 22:05Et ole ainoa 🙂 Mulla on kaikki suunnitelmat ihan levällään ja voi olla, ettei niistä toteudu kuin osa. Karsotaan minne sitä ensi vuonna päätyy..
Noora | Kerran poistuin kotoa
19.10.2016 at 20:55Jee, kohtalotoveri! 🙂 Alustavia suunnitelmia mullakin on jo vaikka mitä, mutta se konkreettisuus vielä puuttuu kaikesta. Mutta pikku hiljaa, luulisin.
Anne
19.10.2016 at 12:23Et ole ainoa! Sama tilanne! Ihan kamalaa…Tilanne muuttuu heti, kun talvilomalistat saapuvat!
Noora | Kerran poistuin kotoa
19.10.2016 at 20:59Jes, lisää kohtalotovereita! Mullakin varmaan kohta selkeytyy ainakin seuraavan reissun ajankohta. Työni on sellainen, jossa loma-aikeet pitää tietää jo hyvissä ajoin. Sitten enää puuttuisi se kohde…
Tanja/Levoton Matkailija
19.10.2016 at 12:50Mulla sama tilanne 🙁 Viimeksi olin ulkomailla kesäkuussa, eikä mitään tietoa koska seuraava reissu tulossa. Tallinnan päivämatka on suunnitteilla joulukuuhun, ois kiva mennä kiertämään joulumarkkinoita sinne. Kauhea matkakuume muttei mihinkään oikein voi lähteä ennen kuin työt loppuu maaliskuus alussa, ja sen jälkeen ei juurikaan oo varaa matkustaa ellei jostain löydy töitä..
Noora | Kerran poistuin kotoa
19.10.2016 at 21:02Oi, kesäkuusta on jo pitkä aika 🙁 Mulla onneksi on viimeisin reissu vasta tehtynä. Toivottavasti pääset Tallinnaan, kyllä nuo lähikohteet ainakin mua piristävät 🙂 Työt on kyllä varsin hankalaa lomien ja reissujen kannalta, varsinkin lyhyet työrupeamat. Onneksi Suomesta on helppo tehdä edes viikonloppureissuja lähitienoille, jos matkakuume alkaa kohota liian korkeaksi. Pidetään peukkuja hyvälle ensi vuodelle!
Sunna
19.10.2016 at 14:04Aika usein tietämättömyys on suurinta vapautta, ja ehkä matkatietämättömyys on tällä hetkellä sinulle vahvaa mukavuusalueelta poistumista. Se saattaa tuoda mukanaan jotain huikeaa – eiköhän! 🙂
Noora | Kerran poistuin kotoa
19.10.2016 at 21:06Kyllä, outoa ja kutkuttavaa vapauden tunnetta tuntuu leijuvan hivenen ilmassa. Mä kumminkin tiedän, että raha- ja lomapäivätilanne kumpikin sallivat reissuun lähdön taas sitten joskus, joten tilanne ei ole sen suhteen paha. Mutta kiva makustella tätä uutta tilannetta, jossa maailma on mun. Pitää vain päättää, mikä osa siitä seuraavaksi 🙂
Tiina-Mari Karjalainen
19.10.2016 at 14:30Hei! Minulla on nyt ihan sama tilanne kuin sinulla. Ei yhen ainutta ulkomaanmatkaa tai lentolippua varattuna. Viimeiset 2 vuotta on minullakin mennyt niin, että aina on varattuna uudet lentoliput ennen edellistä matkaa. Olen nyt 2 kuukautta ihmetellyt tätä olo tilaa ja repeän kohta liitoksistani, jos en yhtään matkaa varaa 🙂 . Toisaalta minullakin on semmoinen vapaa tunne, mutta matkakuume on noussut jo ihan järjettömäksi. Minulla on rahansäästö kuuri menossa, joten seuraavan vuoden aikana matkustaminen pitäisi piettää ihan minimissä
Noora | Kerran poistuin kotoa
19.10.2016 at 21:08Vielä lisää kohtalotovereita! Kaksi kuukautta epätietoisuutta on jo varmasti aikamoista. Mulla on vasta kolmas päivä menossa 😀 Hyvin samassa tilanteessa ollaan myös sen suhteen, että kovasti rahaa yritän mäkin tällä hetkellä säästää ja ensi vuonna matkustamista pitäisi hieman hillitä. Eli kertoja vähentää tähän vuoteen verrattuna ja pitäytyä edullisissa kohteissa, mikä tarkoittanee Eurooppaa. Mutta toivotaan silti, että molemmille löytyy pian kivoja suunnitelmia 🙂
Meri / Syö Matkusta Rakasta
19.10.2016 at 17:43No mulla on joulun jälkeen reissu, mutta tässä kaksi kuukautta ilman MITÄÄN (edes Tallinnan risteilyä, nyyh) tuntuu jotenkin oudolta ja tyhjältä. Outoa, koska esim. pari vuotta sitten matkustusrintamalla oli hiljaista ja tein vaivaiset pari matkaa vuodessa. Ehkä nyt kun reissuja on ollut enemmän niin lyhytkin tauko alkaa tuntua pitkältä. En jaksa vielä suunnitella joulun Espanjan reissua, mutta haluan suunnitella jotain! Etsiä ravintoloita, selata instaa… Nyt on vaan töitä ja koulua niin, että lähteminen on melko hankalaa. Eikä ole rahaakaan. Mutta kun tuntuu että jonnekin täytyis päästä!
Noora | Kerran poistuin kotoa
19.10.2016 at 21:14Ihmeen nopeasti tottuu siihen, että reissaa vaikka kuinka monta kertaa vuodessa. Mullakin oli vielä muutama vuosi sitten ihan ok, että heitti pari reissua vuodessa. Tosin sitä ennenhän olin oikeastaan vaikka kuinka monta vuotta reissaamatta lähes ollenkaan, joten hurja reissuhtahti on varmasti ollut myös vahingon ottamista takaisin… Lyhyt tai lyhyehkö tauko saattaa tuntua pitkältä jo bloginkin takia. Koska vaikka ensisijaisesti toki reissaan siksi, että se on ihanaa, niin toki sitä bloggaajana haluaisi tuottaa tasaisesti sisältöä myös blogiin. Mutta varmasti myös se, että on tottunut olemaan usein menossa vaikuttaa siihen, että parikin kuukautta tuntuu pieneltä ikuisuudelta. Suunnittelua mä kaipaan myös, mutta voihan sitä suunnitella jotain kivoja reittejä ja kohteita jo tulevaa silmällä pitäen. Ettei ihan hulluksi tule 😀
Ananas2go / Popot pogoillen
19.10.2016 at 21:16Ok, mitä sanot tästä: minulla oli tällä viikolla stop over Keravalla…
Noora | Kerran poistuin kotoa
20.10.2016 at 17:16Haha, sä kyllä veit tän erän 😀
Maarit Johanna
19.10.2016 at 22:34Ooh tuttu ja oi niin karmaiseva tunne! Pahempaa on kyllä se, että on joku minimatka mitä voi odottaa. Mutta jos siihen on vielä puoli vuotta ja tiedät ettei ennen sitä ole aikaa eikä rahaa lähteä mihinkään. Se on kamalaa!!
Noora | Kerran poistuin kotoa
20.10.2016 at 17:17Voi ei, tuo on kyllä vielä kamalampi tilanne! Toivotaan nyt silti sulle jotain arpaonnea tai muuta, joka vähän pelastaisi tilannetta 🙂
Jenna / With huge passion for life
20.10.2016 at 11:05Tuttu tunne! Mutta mun on ekaa kertaa pitkään aikaan todettava, että ei edes tee mieli reissuun 😀 Ehkä se kertoo siitä, että tänä vuonna on kuitenkin reissanut ihan tarpeeksi. Ens vuonna sitten taas.
Noora | Kerran poistuin kotoa
20.10.2016 at 17:19Tiedätkö, musta tuntuu vähän samalta 😀 Tosin voidaan palata vaikka kuukauden päästä uudestaan tähän aiheeseen ja katsoa onko mieli muuttunut… Mutta todellakin, sen verran onnekas olen ollut, että tämä on ollut aikamoinen reissuvuosi. Ehkä pieni tauko tuo reissailuun taas lisää intoa ja kipinää. Ensi vuonna uusilla energioilla 🙂