Kerran poistuin kotoa
Eurooppa Luontokohteet

Giant’s Causeway – henkeäsalpaavan kaunis luonnonihme

Mulle tilattiin pienenä jotain lasten tietokirjasarjaa, taisi olla nimeltään Löytöretki. Siinä oli kirjoja ties mistä aiheista, mutta yksi kirja ja varsinkin yksi kuva jäi mulle jo lapsena mieleen. Kirjasarjan osa taisi käsitellä maantietoa, ja siinä oli kuva Giant’s Causewaysta.

En mä lapsena ymmärtänyt matkustamisen päälle niin, että koskaan olisin haikaillut pääseväni sinne. Mun ymmärryksen mukaan se oli vain paikka jossain kaukana kaukana, ja siellä nyt vaan oli tosi jännä kivimuodostelma, jota aina kirjaa selaillessani ihailin. Ja taisin vähän ihastua tarinaan siitä, että kivipaadet, tai siis askelmat olisivat jättiläisen aikaansaannoksia.

Kun mulle sitten keväällä selvisi, että lähtisin kesäreissulle Irlantiin, niin mulle oli enemmän kuin selvää se, että tuo myyttinen paikka olisi pakko päästä näkemään. Jos mulla olisi ollut mahdollisuus käydä tuolla reissullani vain yhdessä Irlannin saaren paikassa, olisi valinta ollut itsestäänselvä. Olisin heittämällä jättänyt välistä kaikki vanhat linnat ja muut ihanuudet ja suunnannut riemusta kiljuen Giant’s Causewaylle.

P8112184

IMG_3403

P8112171

P8112197

Ja vaikka meidän reissu käsittikin myös muita kohteita, niin tuo lapsuudesta asti kiehtonut paikka veti kyllä pisimmän korren.

Giant’s Causeway pääsi yllättämään upeudellaan

Mua jälkeenpäin hieman huvittaa se, kuinka valmistautunut mutta silti autuaan tietämätön paikasta mä olinkaan. Jättiläisen askelmat, nuo nelisenkymmentätuhatta basalttipylvästä olivat juuri kuin kuvissa. Mutta mä en ollut koskaan vaivautunut ottamaan selvää siitä, mitä basalttipylväiden ympärillä tapahtuu.

P8122275

Basalttikivet ylhäältä päin katsottuna

P8122286

Giant’s Causeway häntänä meressä

Giant’s Causeway sijaitsee rannikolla, ja muistaakseni kaikki kuvat, jotka olin paikasta mieleni sopukoihin rekisteröinyt, olivat kuvattu niin, että kivipylväiden taustalla on meri. Kai olin tästä luonut itselleni mielikuvan siitä, että pylväsrypäs sijaitsee jossain tasamaalla, kuten pellolla, siellä pellon päässä.

Voinkin myöntää keräilleeni leukojani sieltä jalkaterien seasta, kun oikeasti tajusin, millaisten maisemien sylissä nuo kiviaskeleet lepäävätkään. Niin jylhien ja vehreiden rantakallioiden, että teki mieli itkeä ilosta.

Näyttökuva 2016-09-07 kello 22.09.43

Näyttökuva 2016-09-07 kello 22.11.52

Olisin ollut oikein onnellinen jo pelkästään niiden kivien näkemisestä. Niitä oli oikeasti varsin runsaasti, ja siellä oli tilaa tallustella ja ihmetellä. Mutta niin pakahduttavan onnellinen mä olin myös matkalla pylväikkömeren luo. Kaikki ne maanmuodot, äkkijyrkkä pudotus ja sen tuomat korkeuserot, maaston monipuolisuus ja värikylläisyys lähes räjähtivät katsojaa päin. Mutta vain hyvässä mielessä.

P8112123

P8112131

Kävelyreitti paikan päälle halkoo huikeita maisemia!

P8112145

P8112205

Yksi kerta Giant’s Causewaylla ei riitä!

Myönnän, että kävin Giant’s Causewaylla kahdesti. Ei kerta riittänyt mihinkään. Ensimmäisellä kerralla tuli loikittua niiden mystisten kivien päällä oman elämänsä vuorikauriina ja muita ihmettelijöitä väistellen. Seuraavana päivänä palasin vaeltamaan kiviryppään ympärillä ja korkeammalla kallioilla kiertäviä polkuja. Ja otin miljoona kuvaa samasta maisemasta. Ne kun näyttivät joka kulmasta ja joka askeleen jälkeen hieman erilaisilta. Ja vähintään yhtä kauniilta kun puoli metriä sitten.

P8122245

P8122267

P8122274

P8122278

Olin myös onnekas sen suhteen, että kummallakaan käyntikerralla ei satanut. Varsinkaan niljaisten kivien yli loikkiminen ei olisi ollut hauskaa. Korkeuserot olivat yllättävän suuria ja lenkkarit jalassakin oli jo hieman tekemistä siinä, että pitää itsensä, kameran ja hampaat yhdessä koossa. Pakko muuten antaa kunniaa jollekin naiselle, joka seikkaili kiviä pitkin kunnon korkkarit jalassa! En mä vaan olisi…

Giant’s Causewayn ihmettelemiseen kannattaa varata aikaa monta tuntia. Paikan taika ei ole pelkästään niissä ihmeellisissä kivissä, siellä riittää maailman kauneutta ja reittejä siihen perehtymiseen vaikka kuinka moneksi tunniksi.

P8122212

Patikkamatkalla Causewaylle bongasin tommosen pienen ja vaatimattoman asumuksen. Haluaisikohan ne vaihtaa asuntonsa mun yksiöön…

P8122214

Maisemia rannan kävelyreitin varrelta

Pieni vinkkilaatikko paikassa kävijöitä varten:

  • Giant’s Causeway sijaitsee Pohjois-Irlannissa, Antrimin kreivikunnassa
  • Jos haluaa reissullaan yöpyä lähiställä, majoittua voi useassa eri paikassa: me olimme yötä Bushmills-nimisessä kylässä, myös Giant’s Causwayn vieressä on hotelleja.
  • Belfastista ja Dublinista voi myös tehdä päiväretkiä.
  • Itse paikkaan ei ole pääsymaksua. Maksua vastaan saa audio guiden ja vierailijakeskuksen palvelut käyttöönsä.
  • Maksusta saa pienen alennuksen, jos saapuu paikalle julkisilla kulkuneuvoilla ja näyttää matkalipun kassalla.
  • Vierailijakeskuksesta on parin kilometrin kävely itse pääkallonpaikalle. Matka taittuu hyvin jalankin, tie on asfaltoitu, mutta välin voi taittaa myös bussilla. Hinta taisi olla 1 punta/1,2 euroa/suunta.
  • Paikka on hyvin tuulinen ja kylmä, myös kesällä. Kannattaa varata mukaan lämmintä päällepantavaa. Ja hyvät kengät!
  • Giant’s Causewayn tienoilta lähtee useita patikkapolkuja. Voit siis kävellä tai pyöräillä tienoilla halutessasi.
  • Bushmillsin kylästä paikan päälle pääsee joko bussilla, junalla tai kävellen. Kävelyreitti kulkee junaradan vieritse ja kaunista rantaa myötäillen. Kävellen matkaa Bushmillsin keskustasta kertyy nelisen kilometriä.
  • Causewayn lähistöltä löytyy myös parin linnan rauniot sekä Carrick-a-Rede -riippusilta. Alueelle voi  kesäaikaan ostaa Causeway Rambler -bussilipun, jonka avulla näiden nähtävyyksien välillä voi kierrellä bussilla yhden päivän aikana niin paljon kuin lystää. Lipun voi ostaa bussikuskilta.
P8122226

Juna, joka kulkee Bushmillsin ja Causewayn välillä. Mun mielestä nää maisemat on kuin suoraan Viisikko-kirjoista!

Muita Giant’s Causewaylle sydämensä menettäneitä?

Lue myös nämä:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU

You Might Also Like...

32 Comments

  • Reply
    Anni | Rajatapaukset
    8.9.2016 at 15:38

    Tuolla täytyy kyllä ehdottomasti joku kerta vielä käydä, upeat maisemat!

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      8.9.2016 at 20:14

      Kyllä! Enkä onnistunut maisemista noihin kuviin vangitsemaan kuin murto-osan. Norskilla on ollut Dubliniin hyviä lentotarjouksia 🙂

  • Reply
    Teija / Lähdetään taas
    11.9.2016 at 21:46

    No onpa hieno! Aika hauskaa, että muistat paikan lapsuuden kirjasta. Minä en tuosta paikasta ole tainnut edes kuulla, mutta ei kyllä yllätä yhtään, kun Irlanti on muutenkin niin täynnä hienoja paikkoja. En muuten tiennyt sitäkään, että Bushmills on kylä. Olen aina vain ajatellut sen olevan viski 😀

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      12.9.2016 at 22:53

      Joo, taisin selailla ne kirjat aikanani sen verran monta kertaa läpi, että se kuva ja paikka jäi erityisesti mieleen. Muitakin hienoja kuvia muistan niissä olleen! En mäkään tiedä, olisiko toi paikka tullut mulle myöhemmin tutuksi, jos en sitä lapsuudesta niin hyvin muistaisi. Irlannin saaren ikonisia nähtävyyksiä se toki taitaa olla, mutta paljon muutakin sille saarelle mahtuu 🙂 Haha, sieltähän se viski maailmalle ponnistaa! Sisko muuten kävi siellä tislaamossa ja oli ilmeisesti ollut varsin hyvä paikka.

  • Reply
    Anna / 270 degrees
    12.9.2016 at 07:31

    Ihan huikeita maisemia! Vau, vau, vau… Ja tiedän kyllä tasan tuon tunteen, kun voisi vaikka itkeä kaiken sen kauneuden edessä. Nyt mäkin haluan päästä käymään tuolla! 😀

    Mullakin on muuten lapsuuden kirjoista jäänyt mieleen eräs paikka, jossa haluaisin päästä käymään. Anna-kirjasarja sijoittui Kanadaan Prinssi Edwardin saarelle ja tiedän jo nyt, että jos joskus Kanadaan mennään niin tuolla on varmaan kyllä pakko käydä pyörähtämässä 🙂

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      12.9.2016 at 22:58

      Noi maisemat oli kyllä niin 10+! Voisin vaikka heti mennä tonne riemusta kiljuen uudelleen 😀 Ja hyvä että onnistuin käännyttämään myös sut 😉 Joku mun työkaveri on myös tosta Prinssi Edwardin saaresta haaveillut ja juurikin samasta syystä. Itse en Anna-kirjoja ole tainnut yhtäkään lukea, mutta tuon työkaverin innostuksen pohjalta tuli joskus googleteltua paikkaa, ja voisin sinne lähteä ihan ilman iloisia lapsuusmuistojakin 🙂

  • Reply
    Tanja/Levoton Matkailija
    12.9.2016 at 08:57

    Giant’s Causeway on ihan mahtava paikka! Oon käynyt kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla olin liikkeellä retkibussilla, joten patikkapolkuja en harmiksi ehtinyt tutkimaan. Seuraavalla kerralla olisi kiva mennä itsenäisesti bussilla, niin olisi aikaa tutkia aluetta kaikessa rauhassa 🙂 Kävitkö Carrick-a-Rede riippusillalla? Se on myös aivan upea!

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      12.9.2016 at 23:01

      Harmi, että sä et oo päässyt seikkailemaan tuolla ympäristössä. Mulle se ainakin kruunasi koko paikan 🙂 Mutta onneksi Irlanti on sen verran lähellä ja edullisien lentojen päässä, että etköhän sä tonne vielä kolmannenkin kerran pääse! Tuo riippusilta jäi valitettavasti multa välistä. Tarkoitus oli kyllä käydä siellä, mutta mun toisen Causeway-käynnin jälkeen alkoi sen verran kova ja pitkään kestänyt sade, että vaikka olin ok sadevarusteilla liikenteessä, niin märkä sää ja jalkapatikka pakottivat muuttamaan suunnitelmia. Mutta jotain pitää jättää seuraavaa kertaa varten. Kovalla sateella paikka ei olisi välttämättä tainnut olla edes auki?

  • Reply
    salaine
    13.9.2016 at 20:41

    Tuo on kyllä upea paikka. Miten ihmeessä kivet onkaan syntyneet? Olisi kyllä hienoa päästä patikoimaan noissa maisemissa. kaunis ja mielenkiintoinen on tuo vihreä tasainenkin paikka. Ihan kuin siinä olisi joskus ollut jotakin.

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      13.9.2016 at 21:09

      Muistaakseni tulivuorenpurkaus on saanut aikaan nuo huikeat kivimuodostelmat. Islannissa ainakin oli hieman samanhenkistä maastoa, ja sielläkin laavavirrat ovat varmasti muokanneet maisemaa. Tuo tasanne on kyllä kiehtovan näköinen, aivan kuin veitsellä leikatun tasainen!

  • Reply
    Kaisa J - Koti-ikävä
    14.9.2016 at 14:38

    Voi elämä mitkä maisemat! Ja nuo kivet, voiko tuollaisia ollakaan? En yhtään ihmettele, että olet lapsena jäänyt ihailemaan kuvia, niin minäkin nyt tein. Irlanti on nousemassa kohisten must-see kohteiden listalla (joka ei olekaan kovin lyhyt) ja nämä kuvat saivat sijoituksen taas pompahtamaan muutamaa pykälää korkeammalle. Voi, miten aika koskaan riittäisikään kaiken maailman kauneuden näkemiseen! Onneksi on matkablogit, joista voi edes ihailla kohteita muiden linssien läpi.

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      15.9.2016 at 21:00

      Nuo maisemat ovat kyllä niin mielettömiä! Ja kiviäkin siellä riittää kymmeniä tuhansia. Aika uskomatonta. Irlanti kannattaa kyllä pistää toteutuslistalle, se on huikean kaunis saari. Sekä mukavan lähellä että myös edullisten lentojen päässä 🙂 Se kyllä on totta, että aika ei varmasti ikinä riitä kaikkien maailman kauniiden paikkojen näkemiseen, mutta onneksi siitä pystyy näkemään edes jotain!

  • Reply
    Pirkko / Meriharakka
    15.9.2016 at 13:19

    Ehken nyt erityisesti sydäntäni paikalle menettänyt, mutta kyllä tuo kategoriaan luonnon ihmeitä menee. Tuota näkemättä ei helposti osaa kuvitella, että tuollaisia paikkoja onkaan! Sittemmin kyllä näimme samanlaisia mm. Jejun saarelle Etelä-Koreassa, että ihan ainutlaatuisesta ilmiöstä ei sittenkään ole kyse.
    (Linkki Jejun juttuun, jonka loppupuolella kuvia sikäläisestä rannasta.)

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      15.9.2016 at 21:06

      Tuntuu, että saarilta löytyy erityisen paljon erikoisia – ja myös samanlaisia – luonnonilmiöitä. Islannissa tuntui tietyissä paikoissa olevan hieman vastaavaa kivimuodostelmaa. Jejun saaresta olenkin joskus kuullut, mutta paikasta ei ole kyllä varsinaisia mielikuvia. Saaret ylipäätään kiehtovat mua, joten tuonnekin varmasti olisi mukavaa päästä.

  • Reply
    Meidän matkassa / Monna
    15.9.2016 at 20:17

    Aika erikoisen ja mielenkiintoisen oloinen paikka. En ole vielä ehtinyt toteuttamaan kunnon reissua Irlantiin (joskus lapsena tuli siellä käytyä) mutta mielessä se on ja Irlanti on niin ihanan persoonallisen maa näiden maisemien kera!

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      15.9.2016 at 21:08

      Joskus tuntuu, että lapsena tehdyt reissut menevät tavallaan hukkaan, kun niistä ei kauheasti mitään muista. Tokihan reissaaminen kasvattaa ym. mutta yleensä tulee hinku palata myöhemmin samoihin paikkoihin verestämään muistojaan. Lapsena asiat näkee ja muistaakin niin eri tavalla. Irlanti on kyllä todella persoonallinen maa, ehdottomasti kannattaa joskus käyttää aikaansa siellä käymiseen 🙂

  • Reply
    Lotta | Watia.fi
    16.9.2016 at 05:09

    Tää on kyl upeennäköinen paikka. Myös itselleni sellainen, jossa olen pitkään halunnut käydä. Irlanti muutenkin kiehtoisi tosi paljon, mutta vielä ei ole kuitenkaan tullut sinne matkustettua. Kiitti noista vinkeistä! Joskus mä vielä täällä käyn. 🙂

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      17.9.2016 at 12:11

      Kannattaa ehdottomasti käydä! Irlanti on kyllä niin täynnä kaikkea huikeaa, että itselläkin jäi vielä vaikka mitä seuraavien kertojen varalle 🙂

  • Reply
    Panu / Panun matkat
    16.9.2016 at 13:05

    Lapsena tilasimme koulun kautta meille englanninkielisiä lapsille tarkoitettuja Ready-lehtiä. Jossakin numerossa oli kuva tästä paikasta, ja se on syöpynyt syvälle tajuntaani. Olen ihaillut paikkaa siitä lähtien, mutta vielä en ole selviytynyt paikan päälle. Kiitos näistä kuvista ja kokemuksista – tuli hieno muistomatka lapsuuteeni, ja tämä on muuten muistaakseni ensimmäinen lukemani suomenkielinen blogikirjoitus aiheesta!

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      17.9.2016 at 12:13

      Aika hauskaa, että meillä molemmilla tämä paikka on jo lapsuudessa ollut sellainen, joka on jäänyt mieleen. Varmasti paikka on ollut sen verran erikoinen, ja ehkä jopa hieman satumainen, että se on lapseen vedonnut. Toivottavasti pääset itsekin joskus paikan päälle kokemaan paikan upeuden 🙂

  • Reply
    Henna /suurin onni
    16.9.2016 at 21:28

    Täällä yksi Giant’s Causewaylle sydämensä menettänyt! Minä myös olen aikoinani tutustunut paikkaan erään maailman ihmeitä esittelevän kirjan myötä ja pakkohan sinne oli päästä. Vuonna 2009 asuessani Englannissa nappasin Ryanairin lennot muistaakseni 20 eurolla Belfastiin ja sieltä kävin päiväretkellä tuossa ihmeellisessä paikassa. Pohjois-Irlantiin tutustuminen jäi tuohon rannikkoreissuun ja Belfastiin, Irlannin puolella olen käynyt koluamassa rannikkoa ihan erillisellä reissullaan. Kuinka kaunis onkaan tuon saaren rannikko ♥

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      17.9.2016 at 12:18

      Hauskaa, että kirja on ollut sullekin inspiraatio tämän paikan suhteen 🙂 Kyllä se (hyvän) kuvan voima vaan on valtava! Ihan samaa mieltä olen siitä, että tuo rannikko on ihan mieletön. Meidän reissu käsitti lähes pelkkiä rannikkopysähdyksiä, eikä suotta. Varmasti tulevatkin reissut Irlannin saarelle tulevat painottumaan rannikoihin. Ryanairilla on kyllä hurjan edullista reissata, harmi ettei se oikein Tampereelta tällä hetkellä liikennöi.

  • Reply
    Anna | Muuttolintu.com
    17.9.2016 at 06:14

    En oo käynyt Irlannissa, mutta vähän samannäköisiin pylväisiin törmättiin Australian kaakkoisrannikon road tripillä, joskaan ei yhtä päheisiin. En itse sitä hoksannutkaan jos ei joku muu olisi sitä kommentoinut, samaa näköä vähän kieltämättä on. Irlantiin haluan kyllä joskus road trippailemaan!

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      17.9.2016 at 12:20

      Noita tuntuu olevan kyllä ympäri maailmaa, siis samanhenkisinä. Toki se ympäristön ainutlaatuisuus siinä missä kivien runsaus ja kokokin vaikuttaa siihen, kuinka upealta paikka näyttää. Ehkä Giant’s Causeway ei olisi iskeytynyt niin täysiä sydämeeni, jos tuo ympäristö ei olisi ollut noin hengästyttävän upea siihen huikean kivimeren päälle. Irlannin road trippia suosittelen vahvasti 🙂

  • Reply
    Hanneli /duunireissaaja
    17.9.2016 at 17:40

    Tämä Euroopan kiertäjä ei ole vielä käynyt ollenkaan Irlannissa. Mutta tuonne haluan heti kun Irlantiin tie vie.

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      18.9.2016 at 20:49

      Irlantiin kannattaa kyllä mennä heti, kun tilaisuus tulee. Itse nyt hieman ihmettelen sitä, miksi ekaa kertaa piti odottaa näin kauan…

  • Reply
    Meri / Syö Matkusta Rakasta
    17.9.2016 at 23:58

    Vähänkö mielenkiintoinen kohde! En oo koskaan nähnyt mitään tuollaisia. Toi vinkkilaatikko on muuten superhyvä juttu postauksissa, itse oon vaan muutamaan postaukseen tunkenut, mutta pitäisi jatkossa yrittää useammin. Sellaisia pieniä käytännön vinkkejä, jotka ovat Googlen kautta tulijoille varmasti todella arvokkaita.

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      18.9.2016 at 20:52

      Eikö! Ei tuollaista nyt ihan joka maassa tule vastaan, vaikkei ihan uniikki luonnonmuodostelma olekaan kyseessä. Kiva kuulla, että tuo vinkkilaatikko tuntuu käytännölliseltä. Itse sitä jotenkin aina haluaisi keskittyä enemmän siihen fiiliksen välittämiseen ja kuviin, mutta toisaalta kun itse taas lukee jostain kohteesta, jonne olisi menossa, niin haluaisi myös käytännön tietoa. Niin tuntuisi omissa postauksissa jotenkin hölmöltä jättää tuo tieto välittämättä, varsinkin kun se on itsellä tuoreessa muistissa ja kokoon haalittuna 🙂

  • Reply
    sarrrri | La Vida Loca 2.0 Matkablogi
    18.9.2016 at 13:43

    Voihan Irlanti, ja voihan ihanat luonnon muovaamat ihmeet. En ole käynyt, mutta mielellään kävisin. Irlanti on varmasti ihan huikea paikka, siellä olisi kiva tehdä vaikka joku pienimuotoinen road trip… ^__^ <3

    Tosi mageat kuvat muuten! Melkein tuntuu noita katsomalla tuuli. 🙂

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      18.9.2016 at 21:01

      Luonto saa kyllä ihmeellisiä asioita aikaan. Onneksi maailma on niitä ihmeitä pullollaan! Irlanti on kyllä ehdottomasti käymisen sekä road tripin arvoinen kohde 🙂 Kiitos! Kiva, että sääolot välittyvät ruudun toiselle puolelle asti 🙂

  • Reply
    Laura - Urbaani viidakkoseikkailijatar
    18.9.2016 at 20:56

    Tuo junamatka näyttää varsin houkuttelevalta, samoin kuin paikka, josta en ollut koskaan kuullutkaan. 40 000 isoa kiveä on uskomaton määrä ja niiden päällä on varmasti hauska hyppelehtiä “oman elämänsä vuorikauriina”. Tuo paikka muutkenkin saa varmasti oikeat mittasuhteet vasta paikan päällä. Tuosta miniatyyribussista voi toki jotain jo päätellä. Upea paikka varmasti, koko Irlanti!

    • Reply
      Noora | Kerran poistuin kotoa
      18.9.2016 at 21:06

      Se juna vaikutti kyllä niin sympaattiselta. Vähän kuin aikamatkalta menneisyyteen. Jos mulla ei olisi ollut niin polttavaa halua jalkapatikkaan, niin olisin varmasti hypännyt junan kyytiin. Totta, 40 000 kiveä ei ole mikään pieni alue. Itse odotin kyllä pienempää aluetta, kuin mitä lopuksi vastassa olikaan. Välillä kun tuntuu siltä, että jotain paikkaa liioitellaan kuvissa, mutta tuolla kiviä oli muutenkin kuin parin metrin alueella. Hankala niitä mittasuhteita on näin kuvien kautta välittää, mutta se bussi antanee hieman sitä osviittaa. Irlanti on kyllä upea!

Vastaa käyttäjälle Meidän matkassa / Monna Cancel Reply