Huippua torstaita! Kuukauden ensimmäinen torstai on aina hieman erityinen (paitsi viime kuussa, koska feilasin ja unohdin), sillä silloin on Instagram Travel Thursdayn aika. Tämän kuun kamppikseen mulla oli ideoista melkein runsaudenpula, niin paljon kuvia olen viimeaikoina Instaani suoltanut.
Mutta voiton vei tässä erässä notkealla selätyksellään Peru. Jo ihan siksi, että reissu sinne oli aivan mahtava ja hullaannuin Peruun valtavasti. Mutta mitään en ole vielä ehtinyt aiheesta postata. Kotiin palasin taas juuri sopivasti työpäivää edeltävänä yönä ja töiden ja erinnäisten korvaushakemussäätöjen lisäksi en ole paljoa muuta ehtinyt vielä tekemään. Tässä on siis oiva tilaisuus fiilistellä Perun kauneutta ja tsekkailla, miltä kulmilta tulevia reissupostauksia onkaan tulossa!
MACHU PICCHU
Ei Perua ilman Machu Picchua! Itseoikeutetusti se mahtui myös omiin reissusuunnitelmiin ja oli yksi reissun ehdottomista kohokohdista. Sain vielä aikataulutettua reissun niin mainiosti, että pääsin juhlistamaan synttäreitäni tuossa maagisessa paikassa! Siinä ei paljoa oma ikä paina, kun ympärillä on satoja vuosia vanhempia rakennelmia 😉
Machu Picchun aluetta tuli koluttua varhaisesta aamusta alkaen. Sen lisäksi, että nousimme paikan päälle omin pikku jaloin (ylhäällä oikeanpuolimmaisessa kuvassa näkyy bussiretti sekä samalla helpompi kävelyreitti mestoille, mutta mehän noustiin porrasreittiä, joka periaatteessa kulki tuon tieserpenttiinin halki…), kiipesimme myös tuon Machu Picchua reunustavan ikonisen vuoren, Wayna Picchun huipulle.
Voin sanoa, että jalkani olivat kaiken maailman vihannesmuuseina tuon päivän jälkeen. En silti vaihtaisi tuota rääkkipäivää pois. Lisäksi pakko fiilistellä paikan kauneutta aamulla, juuri auringon noustessa. Salaperäisen usvaverhon alta hitaasti kuoriutuvat rauniot sekä vuoret niiden ympärillä ovat henkeäsalpaavan kauniit.
SACRED VALLEY
Cuscon ja Machu Picchu Pueblon (tunnetaan myös Aguas Calientesina) väliltä löytyy yksi mielestäni Perun kauneimmista alueista. Sacred Valley muodostuu Urubamba-joen ympärille ja on oikeastaan väistämätön hyvä (en vaan voi kirjoittaa paha niin upeasta paikasta), kun haluaa käydä Machu Picchulla. Näitä maisemia kelpasikin tuijottaa junan ikkunasta, osaa jopa kahteen kertaan.
Toki voi olla, että koska nämä olivat ensimmäisiä kosketuksiani Peruun, niistä muodostui erityisen rakkaita. Sacred Valleyn kylistä tuli käytyä Ollantaytambossa, joka oli varsin kuvauksellinen paikka. Vaikka varsinaisesti Machu Picchu Pueblo ei enää Sacred Valleyn alueeseen kuulukaan, menköön kuva sieltä tässä ryppäässä, sillä sinne matkamme tuon laakson halki päättyi.
CUSCO
Reissun toinen etappi oli Cuscon alue. Varsinaisesti yhtään Perun kaupunkia en fanittanut, Cusco oli silti kokemistani miellyttävin. Sieltä löytyi kauniita vanhoja rakennuksia, persoonaa, värikkyyttä ja puistoja. Sekä Plaza Kusipata… Mutta kauneimmillaan Cuscokin oli mielestäni kaupunkia reunustaneiden vuorten rinteiltä katsottuna. Keuhkot eivät vain meinanneet pysyä maisemakiipeilijän mukana noissa korkeuksissa.
ROUTE OF THE SUN -BUSSIREITTI
Siirryimme Cuscosta seuraavaksi Punoon, Titicaca-järven rannoille. Etäisyydet Perussa ovat pitkiä ja näidenkin kaupunkien välinen matka olisi kestänyt tuntitolkulla. Onneksi vähän enemmän maksaville löytyi vaihtoehto, jossa toki matkan kestoa venytettiin entisestään mutta matkan varrelle mahtuisi stoppeja kiinnostavissa paikoissa.
Kymmentuntinen bussimatka ei tuntunut niin pahalta, kun tuli pysähdeltyä aivan huikeiden vuorimaisemien äärellä. Kyllä, edelleen saan perhosia vatsaan noista La Rayan vuorimaisemista. Kaunein yksittäinen osa Perua mielestäni. Ja Checachupessa, jonka siltamaisemista tuli hieman mieleen Mostar. Muitakin stoppeja matkan varrelle mahtui, mutta nämä jäivät itselleni eniten mieleen.
TITICACA-JÄRVI
Reissun loppupuolella tuli vietettyä pari päivää Titicaca-järven maisemissa. Järven rannalla tukikohdaksi muodostunut kaupunki Puno ei ollut erityisen jännittävä, se meni kategoriaan “kauniimpi kaukaa kuin läheltä”, mutta Titicaca-järvi itsessään tarjosi vaikka mitä mielenkiintoista. Sen rantojen pitkin käveleminen oli jo oma elämyksensä, sen rannoilla pystyi bongaamaan paljon lintuja.
Sekä järven saaret tarjosivat tekemistä. Me kävimme niistä kahdella Urosin kelluvilla saarilla sekä kuvankauniilla Taquilella, joka on saanut nimensä Tequilasta! Molemmat saaret olivat aivan omat maailmansa, Uros oli omaperäinen, Taquile taas välimerellinen. Taquilelta pystyi näkemään jopa naapurivaltio Boliviaan asti.
Toivottavasti kuvamaraton ei saanut teitä hengiltä, en vaan osannut tiputtaa yhtään kuvaa tästä pois!
Lue myös nämä:
- Machu Picchu – maailman kauneimpien maisemien äärellä
- Päivä kuvankauniilla Titicaca-järvellä
- Route of the Sun – bussilla Cuscosta Titicaca-järvelle
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Rimma + Laura, Travellover ja Muru Mou. Itsehän olen Instagramissa nimimerkillä @hallanvaara.
32 Comments
Laura/My post-University life
2.6.2016 at 10:31No en yhtään ihmettele ettet pystynyt “tiputtamaan” mitään näistä kuvista pois, ihana mielettömiä maisemia! Kyllä kelpaisi itsellekin tuollainen reissu, tuntui että näit todella paljon! Kauan olit reissussa?
Noora
2.6.2016 at 20:59Joo, ei noista maisemista pystynyt karsimaan, niin kaunista oli kaikkialla! Ja ihmeen paljon sitä ehti näkemään, vaikka tosin tuntuu myös siltä, että niin paljon jäi myös näkemättä. Mutta niihän se taitaa aina olla. 1,5 viikkoa tuli Perussa vietettyä. 🙂
Tanja/Levoton Matkailija
2.6.2016 at 14:01Upean näköisiä kuvia! Peru on maa, mistä olen haaveillut jo pitkään, samoin kuin muutamat muut Etelä-Amerikan maat. Erityisesti kiinnostaa Machu Pichu (totta kai :D) ja Titicaca-järvi. Kuvien perusteella Cusco vaikuttaa hienolta kaupungilta, mutta tuollaisen luonnon ympärillä kaupungit ei ehkä tee sen ihmeempää vakuutusta.
Pärjäsikö Perussa muuten hyvin englannilla? Vai osaatko espanjaa? 🙂 Mä oon joskus ajatellut opiskella espanjaa vähän, siitä voisi olla hyötyä juurikin Etelä-Amerikan suunnalla.
Noora
2.6.2016 at 21:09Kiitos! Peru on kyllä pitkään ollut mullakin aika monen haavelistan kärkisijalla, onneksi siellä pääsin vihdoin käymään. Cusco ei ollut paha kaupunki, siellä oli myös noita vanhoja kauniita rakennuksia, mutta yleisfiilis sieltäkään ei ollut suuri hullaantuminen. Kyllä Perussa oli suotavaa osata espanjaa. Englannilla pärjäsi jotenkuten, varsinkin isommissa kaupungeissa, missä oli eniten turisteja. Mutta läheskään jokaisen paikallisen kielitaitoon se ei kuulunut. Onneksi kaverini puhui jonkin verran espanjaa. Itse olin yrittänyt sitä jonkin verran ennen reissua opetella, mutta oma osaaminen rajoittui lähinnä yksinkertaisten lauseiden ja esimerkiksi ruokasanaston ymmärtämiseen. Monimutkaisin asia, jonka osasin sanoa oli “agua sin gas” eli vettä ilman kuplia 😀 Jos ymmärsinkin mitä mulle sanottiin, en välttämättä osannut vastata ja elekielellä mentiin. Eli ei ole yhtään huono, jos espanjaa opettelee. Itsekin pitää jatkossa parantaa omaa osaamista, se on sen verran kiva ja hyödyllinen kieli 🙂
Ansku BCN
2.6.2016 at 15:08Huh, on kyllä upeita maisemia! Vuorihullu kiittää :D.
Noora
2.6.2016 at 21:09Haha, arvasin että suhun osuu ja uppoaa 😀
sonjanette | FIFTYFIFTY
2.6.2016 at 20:12Peru ja Machu Pichu löytyvät bucket listiltäni todellakin. Machu Pichu on varmaan sellainen nähtävyys, joka ei petä, kun sen livenä kokee. 🙂
Noora
2.6.2016 at 21:11Machu Picchu ei todellakaan pettänyt livenä. Vaikka periaatteessa olisi voinut, koska siihen ei voi oikein olla kohdistamatta järjettömän suuria odotuksia. Mutta turhaan se ei kaikkia ihmismassoja vedä puoleensa. Siellä vuoren huipulla seistessä todella ymmärsi, miksi paikka on rakennettu juuri sinne minne on 🙂
Jenni / Globe Called Home
3.6.2016 at 08:27Muut näistä olisivat mun “pakko nähdä”-listalla Perussa, mutta Sacred Valleysta en ole kuullutkaan! Tosi kiva postaus siis tällaiselle Perusta haaveilevalle. 🙂
Noora
3.6.2016 at 20:57Kiva kuulla 🙂 Sacred Valley ei ollut mullekaan entuudestaan kovin tuttu, mutta siihen törmäsi jatkuvasti, kun alkoi selvitellä Machu Picchulle menemistä. Eli jos sinne itsekin mielii, niin paikka tulee tsekattua ainakin jollain tasolla siinä samalla!
Saana | Live now – dream later
3.6.2016 at 08:50Aivan mielettömän upeita kuvia, varsinkin nuo Machu Picchun aamu-usvakuvat. Ihanan mystinen fiilis niissä. Sacred Valley oli mullekin ihan uusi tuttavuus.
Noora
3.6.2016 at 20:58Kiitos! Nuo usvakuvat ovat omiakin suosikkeja. Niitä löytyy kameran ja puhelimen kätköistä aika liuta… Sacred Valley ei tosiaan ollut itsellekään etukäteen mitenkään tuttu, mutta onneksi se tuli vähän pakostakin tsekattua matkan varrella.
Henna /suurin onni
3.6.2016 at 12:11Kyllä on uskomattoman upean näköisiä maisemia! ♥ Etelä-Amerikka vielä odottelee meitä, mutta sitten joskus kun, niin Peru on ehdottomasti listalla!
Noora
3.6.2016 at 21:00Kiitos! Mullakin Etelä-Amerikka oli odotellut ensikäyntiä varsin kauan, mutta jo kauan sitten olin aika varma siitä, että Peru olisi ensimmäisten siellä käytyjen maiden joukossa. Eikä suotta, oli se vaan niin mielettömän kaunis.
Lotta | Watia.fi
3.6.2016 at 17:50Ai että, niin ihanan näköistä! Peru on oikeastaan ainut Etelä-Amerikan maa, joka kiinnostaa. Olisihan siellä varmasti paljon muutakin nähtävää ja koettavaa, mutta niin on kaikkialla. Vähintään Peru on tuolta päin maailmaa vielä joskus nähtävä.
Noora
3.6.2016 at 21:02No niin siellä kyllä oli! Mua on kyllä jo ennen Perussa käyntiä alkanut kiinnostaa muutkin Etelä-Amerikan maat, lähinnä niiden huikean luonnon takia. Perun kohdalla odotukset olivat juuri lähinnä Machu Picchussa, en oikein tiennyt mitä muuta siellä odottaa. Mutta koko maa (sen mitä siitä näin) oli todella positiivinen yllätys. Jotenkin tuli kauhea hinku tutkia muutakin Etelä-Amerikkaa. Se on ehkä vähän mystisempi kuin vaikka Aasia, mutta ehkä juuri siksi se muhun nyt vetoaakin.
marikaw
3.6.2016 at 19:46No huh mitä ihania maisemia! <3 Kyl noit maisemia kelpais katella. Jalat on varmasti tosiaan olleet Machu Picchun ja sen päivän jälkeen, mutta noin upeet maisemat ja paikat on ehkä pienen kärsimyksen arvoisia. 😀
Noora
3.6.2016 at 21:04No niitä siellä kyllä riitti <3 Jalat oli kyllä ihan hirveät pökkelöt kaiken kiipeämisen jälkeen. Jo samana iltana ja eritoten seuraavana päivänä jalat oli niin jumissa, etten pystynyt taivuttamaan niitä. Kävelin sitten jalat suorina vaappuen kuin joku ylikasvanut pingviini 😀 Mutta sen arvoista kyllä oli!
Kohteena maailma / Rami
3.6.2016 at 23:17Onhan nuo kohteet sellaisia, että sinne tekee mieli matkustaa. Vajaa kymmenen vuotta sitten laadin listan matkoista, mitkä aikataulutin itselleni lähivuosien päähän. Nämä maisemat ja kävellen Macchu Picchulle oli aikatauluttu vuodelle 2015, mutta ei sopinut elämäntilanteessa siihen. Mutta, lista pysyy matkalompakossa ja varmasti senkin yli jossain vaiheessa viivat vedetään yli.
Noora
4.6.2016 at 18:25Onneksi reissulistoissa on se hyvä puoli, että niiden sisältö ei yleensä vanhene. Machu Picchullekin voi aivan hyvin mielin lähteä, vaikka viime vuonna ei sinne onnistunutkaan mennä 🙂 Tavoitteita on toki aina mukavaa asettaa, mutta vaatii myös rohkeutta todeta, ettei nyt olekaan hyvä aika toteuttaa aikeitaan, vaan siirtää ne paremmalle ajankohdalle. Ei Peruun lähteminenkään ajallisesti tai taloudellisesti maailman yksinkertaisin asia ole.
Inka
4.6.2016 at 10:11Voi vitsi, Peru on kyllä mun tämän hetken suurin unelmakohde ja haaveilenkin reissusta mun 30-vuotisjuhlavuodelle – siis ens vuodelle. Unelmmissa on piipahtaa juurikin Machu Picchulla ja siitä syystä olikin ihana lukea edes vähän siitä. Odotankin innolla tulevia postauksia, ja poimin kaikki Peru-vinkit talteen. 🙂 Nyt vaan lentotarjouksia bongailemaan, niitä onneksi on vähän väliä.
Noora
4.6.2016 at 18:27Oi, kuulostaa ihan mahtavalta suunnitelmalta! Toivottavasti pystyt toteuttamaan sen 🙂 Peru-vinkkejä kyllä on tulossa, kun vaan aikaa niiden kirjoittamiselle löytyy. Toivottavasti piakkoin, ainakin omat sormeni syyhyävät niiden kirjoittamisesta jo. Peruun on tosiaan onneksi ollut aivan hyviä lentotarjouksia, ainakin hintansa puolesta. Eiköhän niitä tule vielä jatkossakin, niin pääset unelmasi toteuttamaan!
säppä
5.6.2016 at 20:32Vau! Ihan mielettömän upean näköistä! 🙂 Kelpaisi kyllä…
Noora
5.6.2016 at 21:15Sitä Peru kyllä oli 🙂
Terhi / Muru Mou
6.6.2016 at 00:28Kyllä noissa maisemissa varmasti unohtui kaikki alkumatkan säätäminen ja stressi, ja voi vaan olla kiitollinen että pääsit näkemään tuon kaiken. Toivottavasti korvauksia kuitenkin tulee!
Noora
6.6.2016 at 20:23Ne kyllä onneksi unohtui aika nopsaan. Tai oikeastaan päätin vaan siirtää ne mielestä hetkeksi syrjään reissua pilaamasta 🙂 Korvauksia todellakin odottelen, saa nähdä miten käy…
sarsa / Pohjoistuuli puhaltaa
6.6.2016 at 18:28Upeita kuvia! Mulla on kamala kammo tuonne lähtemisestä – näen itseni vuoristotaudin kourissa ja en pysty tekemään mitään. Muuten kyllä olisin valmis lähtemään tuonne ja jopa kävelemään omin jaloin, kuten teitte. Nostan hattua ja uskon siitä tulleen kyllä voittajafiiliksen ; )))
Noora
6.6.2016 at 20:39Kiitos! Haha, mulla oli kyllä etukäteen vähän sama pelko. Että mitä jos vaan kärvistelen siellä kaikkien oireiden kourissa. Onneksi niin ei sitten käynyt! Toki jokainen ihminen reagoi korkeuksiin erilailla, mutta veikkaan, että jos malttaa sopeutua niihin maltillisesti, ja antaa itselleen muutaman päivän aikaa ottaa rennosti, ennen kuin alkaa rehkiä, niin kyllä siitä selviää 🙂 Kiitos hatunnostosta, voittajafiilis oli kyllä!
Annika | Travellover
6.7.2016 at 23:44Mä vihaan Instagramia! No en vihaan, mutta kun sillä on ne uudet ihme lajittelusysteeminsä, enkä ole nähnyt näitä kuvia juuri lainkaan. Olisin tasan tykännyt suunnilleen kaikista. Aivan mielettömän upeita kuvia, ja epäilemättä mahtava kokemus kaikkineen!
Noora
7.7.2016 at 10:09Sama juttu on kyllä ärsyttänyt mua viime aikoina! Tuntuu, että paljon hienoja kuvia vaan menee ohi silmien. Olisipa siinä edes mahdollisuus valita, niinku FB:ssä, että näkeekö kuvat kronologisessa järjestyksessä vai Instan mielivallan mukaan… Kiitos! Ja kokemus oli kyllä huikea.
Rimma | RIMMA + LAURA -matkablogi
7.7.2016 at 00:43Synttärit Macchu Picchulla? WAU. Ihan mieletöntä.
Noora
7.7.2016 at 10:09Kyllä, näin pääsi käymään! Ei ollut yhtään huono 🙂