Kerran poistuin kotoa
Kaupunkilomat Pohdinnat Pohjois-Amerikka

New York 24 tunnissa – uhka ja mahdollisuus

Yksi kaupunki.

Tasan 24 tuntia aikaa.

Loputtomasti mahdollisuuksia.

Miten käyttää ne?

Tämän vuoden tammikuussa olimme Assin ja kaverimme Elmun kanssa edellämainitun ongelman kanssa kasvotusten. Olimme lähdössä USA:an ensin seikkailemaan kaverimme luo Rhode Islandiin ja sen lähiosavaltioihin, siitä matka jatkuisi taas Floridan kautta Karibian aalloille.

Edullisilla lennoilla New Yorkiin

Lennot oli hankittuna New Yorkiin, alle 400 euron meno-paluusta kun ei voinut kieltäytyä. New Yorkissa oli edessä lähes pakollinen stoppi, sillä matka ei olisi jatkunut sieltä saman päivän aikana. Miksi siis ei samalla vaivalla yrittäisi tehdä lyhyestä piipahduksesta seikkailua, sillä sekä mulle että Elmulle kerta tuossa maailman pääkaupungissa oli ensimmäinen.

4

Vain 24 tuntia New Yorkissa – vähän hullun hommaa

Myönnän jo alkuunsa sen, että New York 24 tunnissa on hullun hommaa. Olen yrittänyt nähdä Lontoon kahdessa päivässä ensivisiitilläni siellä. Teoriassa onnistui, käytännössä matkaan mahtui paljon metrotunnelimetrejä sekä liian nopeaa sinkoilua kaikkialle. Eihän siitä paljoa jäänyt metrolipun lisäksi käteen.

New Yorkin kanssa reaaliteetit olivat siis selvät: ei tule tapahtumaan. Toisaalta tämä tieto oli hyvin vapauttava. Kun aikaa ei ole tarpeeksi, ei tarvitse edes yrittää suoriutua. Pystyttiin keskittymään juuri siihen mitä halutiin, kun edes minuutilleen aikataulutetut must see -nähtävyyssuunnitelmat eivät olisi saaneet aikaan kuin turhan yrityksen, epäonnistumisen sekä pahan mielen.

Mitä me sitten teimme vuorokaudessa?

Saavuimme Manhattanille kuuden aikaa illalla. Mielestäni täydelliseen aikaan, sillä tammikuisessa pimeydessä koko Manhattan oli ehtinyt syttyä loistoonsa. Ja sen ihaileminen vastarannalta bussista käsin oli niin maaginen ensikosketus kaupunkiin, kuin mulle vain oli mahdollista.

Illaksi emme paljoa suunnitelleet, mutta käytimme silti iltavalaistusta hyödyksemme ja kävimme ottamassa uusinnan ilmaisesta valoshowsta. Suuntasimme Brooklyn Bridgelle nauttimaan tupla-annoksen loisteliaasta pilvenpiirtäjämaisemasta.

Tammikuussa Brooklyn Bridge on hyinen

Tammikuussa, tuulen puhaltaessa juuri väärästä suunnasta silta vain on järkyttävän kylmä paikka. Emme tainneet tarpoa edes sen puoliväliin, kun oli pakko hammasta purren ja tukasta kiinni pitäen palata tukevammalle maaperälle. Ensi kerralla sitten enemmän.

IMG_3819

Yhdeksi yöksi edullinen luksusmajoitus

Vuorokauden visiitissä on se hyvä puoli, että kun aikaa on vain yhden yön yöpymiselle, sen voi vetää hieman överiksi! Manhattanin hotellihuoneiden kilpaillessa siitä, missä on kaameimmat hinnat, harvoin budjettimatkailijalla tulee tilaisuutta yöpyä homeista dormia laadukkaammassa loukossa.

Meitä kumminkin onnisti, kun jostain hotellibookkaussivulta löytyi järjettömällä tarjouksella neljän tähden hotelli aivan loistavalla sijainnilla Grand Central Stationin naapurista niin edullisesti, että tällaiset spurguhipitkin raaskivat moisen summan pulittaa. Taisi yön hinnaksi jäädä noin 50e/naama. Yhtä yötä enempää tuskin olisimme paikassa raaskineet viettää, joten lyhyessä visiitissämme oli siis jotain hyvääkin.

9

En sitten ilmeisesti jaksanut taltioida hotellikokemustamme sen enempää kuin hienon katon verran…

Lumimyrskyn alta pois juuri ajoissa

Seuraava päivä oli hyvin sateinen, mutta koska ei tarvinnut suoriutua pää ties kuinka monentena jalkana paikasta toiseen, se ei niin haitannut. Lisäksi sade oli noin miljoonasti parempi vaihtoehto, kuin siitä muutaman päivän päästä alkaneet infernaaliset lumimyrskyt, joista puoli Jenkkilää tuntui menneen sekaisin.

Lensimme muuten takaisin Suomeen juuri sen myräkän keskeltä, ensin Fort Lauderdalesta Newarkiin, meidän lentomme ollessa viimeinen sinne suuntaan lähtevä, jota ei peruttu. Ja Newarkistakin ensi yrittämällä takaisin Suomeen, vaikka saimme jo ystävälliseltä paikalliselta majapaikkatarjouksen, jos meidän lentomme olisi peruttu. Aikamoiset onnenpotkut.

IMG_3841

Sadepäivän viettoa Manhattanilla

Sadepäivä toi mukanaan hieman päämäärätöntä haahuilua ympäri Manhattania. Emme nähneet oikein mitään, jos nähtävyysmittarilla mitataan. Mutta mun mielestä näimme ja koimme silti paljon. Toki New York on täynnä myös oikeasti mielenkiintoista näkemistä ja tekemistä, mutta se on paljon muutakin.

Tykkään aistia kaupunkien tunnelmaa ihan vain kävelemällä ympäriinsä, ja siihen tarjoutui tässä oiva mahdollisuus. Kääntyä juuri niistä kulmista, jotka tuntuvat mielenkiintoisilta. Pysähtyä minne haluaa, kun näkee jotain kiinnostavaa.

Mennä paikalliseen kirjastoon nauttimaan ilmaisesta wifistä ja kuivattelemaan sateen kastelemia sukkia. Juosta puoli kaupunkia sateenvarjon perässä ja lopulta sortua ostamaan sellainen ylihintaan jostain turistikaupasta. Näitä hetkiä olisin tuskin kokenut, jos olisimme päättäneet yrittää juosta hullun aikataulun tahdissa nähtävyydeltä toiselle.

3

Olen todennäköisesti taas ensi vuoden maaliskuussa yrittämässä mahdotonta. Tiedossa on seikkailu välillä Rhode Island-Montreal, mutta lennot on taas ostettuna New Yorkiin. Olen matka-aikatauluani hahmotellut niin, että tiedossa olisi toivottavasti yksi päivä New Yorkissa ennen iltalentoa ja Suomen kamaralle paluuta.

Olen toki lukenut hyviä vinkkejä taannoisesta Isoa Omenaa käsitelleestä Matkachat-koosteesta, mutta ottaisin silti mielelläni vinkkejä vastaan. Kannattaako maaliskuussa yrittää panostaa esimerkiksi ulkoilmallisempiin aktiviteetteihin, kuten vaikka Central Parkiin, tai yritänkö suosiolla miettiä huonon sään varalle jotain sisätilapuuhaa?

Esimerkiksi luonnontieteellistä museota olen harkinnut. Mutta jos ja kun teillä on asiantuntevia vinkkejä, ideoita ja suosituksia, niin jakakaahan niitä, jotta voisin hyötykäyttää tuon tulevan lyhyen kaupunkituokioni mahdollisimman täydellisesti!

LUE MYÖS NÄMÄ:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU

You Might Also Like...

No Comments

    Leave a Reply