Viime viikolla amerikkalainen kaverini saapui vierailulle Suomeen, ja siinä menikin pitkälti viime viikkoni Suomea hänen kanssaan kiertäessä. Joskus on enemmän kuin mainiota leikkiä turistia niin omassa kotikaupungissaan kuin myös -maassaan. Silloin tulee oikeasti käytyä niissä “no joskus sitten” -paikoissa, joissa ei ikinä muuten saisi aikaiseksi käytyä.
Tampereen, rakkaan kotikaupunkini suhteen, kaverillani ei ollut mitään suuria toiveita siitä, mitä hän haluaisi nähdä. Joten vein häntä paikkoihin, jotka koen itse aidosti kiinnostavaksi, en vain sellaisiin paikkoihin, joita jokaisen turistin kuuluisi Tampereesta nähdä.
Pispalassa seikkaillessamme muistin niillä kulmilla sijaitsevan useamman hylätyn rakennuksen, joita päädyimmekin spontaanisti tutkimaan. Niin spontaanisti, että sinne tuli päädyttyä ilman kameraa. No, onneksi Omenoissa ei ole ihan susihuonot kuvanotto-ominaisuudet…
Pispalan kupeesta löytyy useita autioituneita tehdasrakennuksia
Pispalan alapuolella sijaitsee sumpussa useampikin autio tehdasrakennus, jotka ovat enemmän tai vähemmän graffitien kyllästämiä. Meidän tutkimusretkemme suuntautui kuitenkin pääasiassa hylättyyn tulitikkutehtaaseen, jossa nähtävää riittikin. Jos haluaa seikkailla pidemmän kaavan kautta, alueella saa varmasti kulumaan tuntikausia. Kuvaillen ja muuten meininkejä ihastellen.
Vanha tulitikkutehdas toimi rakennuksessa vuosina 1926–1975, sen jälkeen paikalla oli autonmyyntibisnestä, joiden jälkiä paikalta vielä löytyy. Kaiken tämän jälkeen paikka onkin muuttunut yhdeksi suureksi, ja hieman aavemaiseksi taidegalleriaksi.
Tulitikkutehdasta tutkimassa
Netistä löytyy paikasta monenlaista tietoa: jotkut väittävät, että tehtaassa tai sen nurkilla saattaa törmätä ties mihin vipeltäjiin, kirvesmurhaajiin ja muuhun sekalaiseen sakkiin. Me emme nähneet paikalla ketään muuta siellä käydessämme. Tosin visiittimme sattuikin arki-iltapäivään.
Voin kyllä myöntää, että pimeällä en varmasti tuolla käymään lähtisi. Ainakaan yksin, tuskin seurassakaan. Sen verran hurjan mielikuvituksen omistajana päivänvalokin riitti luomaan ties mitä aavemaisuuksia joka nurkkaan. Käyntiä varten kannattaa varautua myös hyvillä kengillä. Sekä tehtaan sisällä, että sen ulkopuolella on ties mitä ryönää kilokaupalla tyhjistä spraykannuista autonrenkaisiin.
Tulitikkutehdas on kuin urbaani taidegalleria
Mä olen edelleen ihan älyttömän insiproitunut tuosta paikasta! Sinne pitää päästä ehdottomasti kunnon kameran kanssa. Synkkien nurkkien ja korkeiden huoneiden luomat varjot ja pimeät kolkat saavat upean kontrastin rikottujen ikkunoiden kautta paikkaan siivilöityvästä valosta. Meidän käydessä tehtassa päivä oli pilvinen, mikä sopi mielestäni paremmin paikan henkeen kuin kuulas syyspäivä.
Ei ehkä siis se perinteisin turistinähtävyys, mitä Tampereella on tarjota, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen!
Jos ja kun kiinnostuit paikasta, tämän linkin takaa löytyy kuvia paikasta sen vielä toimiessa tulitikkutehtaana. Wikipedia kertoo myös paikasta lyhyesti. Panoraamakuvaa tehtaasta täältä ja täällä.
LUE MYÖS NÄMÄ:
- Kävelykierros Pispalassa
- Philadelphian aavemainen entinen vankila
- Hyytävää vankilatunnelmaa Tallinnan Patareissa
Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:
FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU
No Comments