Roadtrippailua ja Islannin pikantteja pikkukyliä

Vaikka kohta tulee kuluneeksi jo kuukausi siitä, kun jätin Islannin maankamaran taakseni, on sieltä vielä muutama tarina kerrottavana. Ja tusinoittain kuvia julkaistavana. Näitä Islanti-postauksia tulee kirjoiteltua katkeransuloisella kaiholla: on ihanaa muistella upeaa reissuamme. Viikossa tuli nähtyä niin paljon kaikkea mieltäräjäyttyvää, ettei kaikkea ehtinyt siinä hetkessä omaksua. Näihin muistoihin ja hetkiin on ollut ihanaa palata. Toisaalta taas jokaisen hengästyttävänupean maisemakuvan kohdalla sydäntä puristaa pikkaisen – milloin pääsisin takaisin?

Reissullamme ehdimme tehdä kaksi pidempää poikkeamaa Ring roadilta. Ensimmäinen reissu oli noin puolen vuorokauden road trip pitkin Islannin pohjoisrannikkoa, Akureyristä ylöspäin lähtenyttä reittiä. Toinen taas kun aloitimme ajomme Akureyrin muutaman päivän pysäyksen jälkeen sieltä ensin itään ja sitten sitä kautta Islannin ympäri. Silloin tuli poikettua taas hieman päätieltä.

Lisäksi Akureyrista teimme ensimmäisenä iltana pienen spontaanin ajoretken jonnekin sisämaahan. Tässä postauksessa siis lähinnä fiilistelen noita ajomatkojen varrelle mahtuneita maisemia, sekä toki myös toinen toistaan viehättävämpiä pikkukyliä, jotka matkan varrellemme osui. Matkakumppanina siis taas Global Afterpartyn Assi. 

Road trip Akureyrista pohjoiseen sai hyvän alun, sillä jo ennen ensimmäistä matkan varrella ollutta kylää, Dalvikia, piti pitää päivän ensimmäinen kuvaustauko.

Siglufjörðurin värikäs kylä

Siglufjörður oli ensimmäinen kylä, jossa maltoimme pysähtyä. Ulkona piiskasi hyytävä sade, joka tuntui iholla jäisiltä nastoilta. Mutta hulluja urheita reissaajia ei noin vain lannisteta! Kyllä värikästä kylää piti päästä ihailemaan lähempää kuin auton sadevedestä pilkulliseksi kirjoillun ikkunan läpi. Lisäksi piti saada pullaa.

Sää ei aivan suosinut alkumatkaa. Hieman kuumotti vuorilta hiipivä sumu, varsinkin kun toisella puolella tyrskysi valtoimenaan meri. Silloin on hyvä pitää tauko ja syödä sitä pullaa.

Hofsósin kaunis ranta

Seuraava kylä, jossa pysähdyttiin enemmäksi kuin toviksi, oli Hofsós. Kauniiden keksipakettitalojen lisäksi siellä oli ranta, josta löytyi ajan saatossa aaltojen hioma kivirypäs.

Reissun loppupuolella sää onneksi hieman selkeni, ja maisemista nauttiminen ei ollut enää taistelua tuulen herran kanssa siitä, että hiukset pysyvät päässä. Ja etteivät auton ovet, kamera tai itse lähde lentoon…

Toisen road tripin ensimmäiset maisemat sijoittuvat Egilsstadirin ja Borgarfjörður Eystrin välille. Matkaan mahtui hurjia korkeuseroja, tarpeeksi noustuamme korvat poksuivat. Sekä taas kerran vertaansa vailla olevaa maisemaa.

Borgarfjörður Eystri oli Islannin kaunein kylä

Borgarfjörður Eystrista tuli Islannin suosikkikyläni. Kylä itsessään on hyvin pittoreski, kauniiden vuorien ympäröimä, ja ajomatka sinne on henkeäsalpaava. Eikä pelkästään vuorten lomassa puikkelehtivan serpentiinitien vuoksi.

Koska reissumme itään oli varsin laveasti suunniteltu, yöpaikkakin varattiin vasta tien päältä siinä vaiheessa kun suurin piirtein tiesimme, kuinka pitkälle jaksaisimme sinä iltana ajaa. Paikaksi valikoitui Djúpivogur, joka ei ollut lainkaan huono valinta.

Siinä siis aimo annos tunnelmapaloja tien varrelta. Jos paikoista on jotain kysyttävää, vastailen mielelläni!

LUE MYÖS NÄMÄ:

• Ajomatka Islannissa on aina elämys
• Myvatn – kappale kauneinta Islantia
• Islannin Hverir – maisemat kuin toiselta planeetalta

---

Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU