Ristiriitainen Kuala Lumpur

Visiteerasin Malesian pääkaupunkia Kuala Lumpuria kolmen päivän ajan toukokuisella Aasian piipahduksellani. Kaupunki valikoitui Singaporen lisäksi kohteekseni lähinnä siksi, että sinne pääsi näppärästi Singaporesta, ja koska suurkaupungissa ajattelin varmasti pärjääväni.

Mitään suuria into(kirjoitin ensin inho…)himoja KL:n suhteen mulla ei ole koskaan ollut, mutta etukäteistutkailulla kaupunki vaikutti olevan OK, minkä lisäksi Batu Caves veti mua puoleensa joten sillä päätös sinetöityi.

Ensivaikutelmissa Kuala Lumpur oli kaoottinen

Ensivaikutelma kaupungista oli varsin kaoottinen, ainakin kun vertailukohtana oli Singapore, jossa kaikki tuntui olevan prikulleen järjestyksessä. Tosin sitä osasinkin odottaa. Singapore oli varmasti hyvä ja pehmeä lasku ensikosketuksekseni Aasiaan, mutta arvasin että Malesia antaisi autenttisemman kuvan Kaakkois-Aasian meiningeistä.

Kaupunkeja tai maita ei tietenkään saisi ikinä verrata toisiinsa, sillä jokainen paikka on omanlaisensa. Pieni ihminen ei kuitenkaan itselleen mitään mahda, vaan itsekin sorruin moiseen. Siinä missä Singaporen futuristisuus ja pilvenpiirtäjät ihastuttivat mua, KL:n samanmoinen meininki jätti vain aika lailla kylmäksi. Esimerkiksi Petronas Towers, tuo kaupungin tunnettu maamerkki, ei herättänyt mitään intohimoja. Lähinnä tyydyin ihastelemaan torneja iltavalaistuksesta ja/tai hyvän etäisyyden päästä.

Kuala Lumpur ei soveltunut kävelijälle

En pitänyt myöskään siitä, että KL ei mielestäni ollut kovin kävelijäystävällinen. Pääsihän toki kaupunginosien sisällä vaeltelemaan, mutta varsinaisia kävelyteitä oli aika harvakseltaan ja liikenne tuntui sen verran hasardilta, etten kauheasti päässyt toteuttamaan itseäni suosikkijuttuni, ympäriinsä vaeltelun, tiimoilta kovinkaan paljoa.

Pisin kävelyreissu tuli tehtyä, kun kävelimme paikallisjuna-asemalta KL Towerille. Siinäkin noin parin kilometrin matkalla tuntui välillä kävelevänsä autojen tukkeena.

Ihana Merdeka Squaer

Suosikkipaikkani käveleskellä, nauttia näkymistä ja ihmisistä oli Merdeka square, Itsenäisyyden aukio. Siellä riitti näkemistä, tekemistä sekä vehreyttä. Kauniilla säällä siellä oli mukava vain olla ja nauttia elämästä pitkät tovit. Merdekaa reunustaa rakennus poikineen, massiivisimpana niistä Sultan Abdul Samad -rakennus, jossa toimii nykyisin ainakin museo. Lisäksi aukiolle näyvät myös kaikki kaupungin kuuluisat tornit, joten jos laiskottaa, niin käy Merdekalla katsomassa kaikki samalla vaivalla!

KL Tower tarjoaa hulppeat näköalat

Koska olen viehättynyt paikkoihin, joista näkee kerralla mahdollisimman paljon kaupunkia, kävin syytämässä rahojani KL Towerin näköalapaikkaan. Päätös lähteä sinne kävi hieman spontaanisti. Oli sadepäivän ilta, olin kastunut rankkasateessa aiemmin päivällä ja tarkoituksena oli enää lähteä hakemaan iltapalaa.

Kuinkas ollakaan, törmäsin kaupungilla taas Batu Caves -reissulla tutustumaani Alinaan, joka oli tornille menossa. Päätin sitten itsekin lähteä mukaan, ja tietenkin niin kovalla innolla, että kamerani jäi hostellille. No, oli sentään kännykkä mukana…

KL Tower ei mitään halpaa lystiä ole. Olin kumminkin onnistunut elämään muuten KL:ssa sen verran edullisesti, että jotain kalliimpaa pitää sielläkin kokea. En tiedä vedätettiinkö tyhmiä turisteja, mutta meille sanottiin ettei pelkkää näköalatasanteelle oikeuttavaa lippua voi ostaa, vaan pitää ostaa lippu sinne plus johonkin aktiviteettiin.

Jälkeenpäin tornin nettisivuja selaillessa huomasin kyllä siellä maininnan pelkästä näköalatasannelipusta. No, päätimme ottaa halvimman mahdollisen lisäaktiviteetin – akvaarion. Siitä kyllä ei jäänyt käteen mitään. Akvaario oli kierretty muutamassa minuutissa. Ellet ole kalaisien asioiden ylin ystävä, en suosittele ainakaan tuota kombi-rahastus-lippua.

Öinen Kuala Lumpur oli vaikuttava näky

KL Towerissa on mahdollisuus ihailla kaupunkimaisemia joko observation deckilta tai open deckilta, joista ensimmäinen on edullisempi ja näkymän edessä on ikkunat. Köyhät hipit valitsivat halvemman vaihtoehdon. Eikä näkymissä ollut lainkaan valittamista, päin vastoin.

Olimme ihailemassa näkymiä pimeän laskeuduttua, ja vaikka junalla KL:iin saapuessani olin jo ymmärtänyt kaupungin olevan suuri, vasta ylhäältä katsottuna joka puolelle silmänkantamattomiin jatkuva valomeri sai ymmärtämään kaupungin koon entistä paremmin.

Valokuvien ottaminen tosin oli ikkunoiden heijastuksien takia hankalaa (paikan sisäkaarta kiersi ties mitä baaria ja kauppaa, joiden valot tietenkin lankesivat ikkunaruutuihin), mutta sai sieltä sentään muutaman kelvollisen otoksen räpsittyä!

Huonetoverini suositteli mulle myös paikallisia museoista, eritoten Islamic Arts Museumia ja National Museum of Malaysiaa. Pidän museoista, ja paikat kuulostivat todella mielenkiintoisilta. En loppujen lopuksi raaskinut käydä kummassakaan, sillä tuota yhtä sadekuuroa lukuun ottamatta sää oli ihanan aurinkoinen, enkä siksi kauheasti viitsinyt sitä sisätiloissa kuluttaa.

En osaa sanoa menisinkö uudestaa Kuala Lumpuriin. Tällä hetkellä ehkä kallistuisin ein puoleen, mutta sitä ei koskaan tiedä miten mieli muuttuu. En missään tapauksessa kadu käyntiäni. Kaupungissa riitti hieman negatiivista tunnelmaa aiheuttaneiden asioiden lisäksi myös paljon näettävää ja koettavaa.

Malesiaan varmasti palaan vielä, jos mahdollisuus tulee. Olisin nytkin halunnut tehdä Kuala Lumpurista muitakin päiväretkiä kuin Batu Cavesin vierailun. Aikani kaupungissa oli vain muihin turhan lyhyt. Cameron Highlands olisi ollut To visit -listallani, jos visiittini olisi ollut yhtään pidempi. Mutta aina pitää jättää jotain myös seuraavaa kertaa varten!

Onko Kuala Lumpur ihastuttanut vai vihastuttanut teitä? Vai onko teillekin jäänyt kaupungista ristiriitaisia tunnelmia?

LUE MYÖS NÄMÄ:

• Upea luonnonnähtävyys – Malesian Batu Caves
• Junalla Singaporesta Kuala Lumpuriin
• Reissukohteet, jotka eivät olleet makuuni

---

Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU