Junalla Singaporesta Kuala Lumpuriin, eli sinne ja takaisin

Ajattelin tehdä postauksen junamatkustuksesta Singaporen ja Malesian Kuala Lumpurin välillä. Vaikka lentäminen lieneekin nopein tapa taittaa matkaansa tuolla välillä, niin ehkä joku teistäkin haluaa kokeilla vaihtoehtoisia siirtymismuotoja.

Ensimmäistä Aasian-visiittiäni suunnitellessani olin ostanut lennot Singaporeen ja sieltä takaisin Suomeen. Mietin kuitenkin, että reilussa viikossa olisi mukavaa nähdä muutakin kuin Singaporea. Toiseksi kohteekseni valikoitui Kuala Lumpur, sillä se oli sen verran lähellä että siellä käyminen muutaman päivän visiitillä oli ajallisesti järkevää ja mahdollista.

Lisäksi sinne oli helpon oloista matkustaa Singaporesta. Olin tosiaan liikkeellä ensimmäistä kertaa sekä Aasiassa että yksin, ja vaikka olen matkustellutkin aika paljon, halusin kuitenkin suunnitella ennakkoon etenemiseni kahden maan välillä, jotta kaikkia asioita ei tarvitsisi niin paljoa reissun päällä jännittää.

Miksi mennä junalla Singaporesta Kuala Lumpuriin?

Junan valitsin matkustustavakseni siksi, että halusin nauttia matkan varren maisemista enemmän kuin lentokoneen kyydissä olisi mahdollista. Juna voitti bussimatkailun siksi, että saatan kärsiä pidemmillä bussimatkoilla matkapahoinvoinnista. Junassa tätä taas ei onneksi tapahdu.

Osta junaliput ennakkoon

Junaliput ostin itselleni jo ennakkoon, ymmärtääkseni näin pitää toimia joka tapauksessa, siis ostaa liput ainakin asemalta ennen lähtöä. Junasta niitä ei myytäne ollenkaan.

Ostin liput kuitenkin jo ennen lähtöäni netistä. Koska matkallaoloaikani oli lyhyt, halusin päästä tiettyinä päivinä tiettyihin juniin. Liput sai kätevästi ostettua Malaysian railwayn nettisivuilta josta liput pystyi myös tulostamaan. Vaihtoehtoisesti ne voi lunastaa myös juna-asemalta.

Liput ovat kalliimpia Singapore-Kuala Lumpur -välille kuin samalle etapille toiseen suuntaan matkustettuna, Singaporen valuutan takia. Lippujen kanssa voi kikkailla rahaa säästääkseen ostamalla menomatkan alkavaksi vasta Singaporen rajan takaa, Malesian puolelta Johor Bahrusta. Singaporesta taas kulkee busseja Johor Bahruun, josta matkaa voi jatkaa junalla. Itse en kuitenkaan tällaista matkarumbaa jaksanut alkaa säätää, vaan maksoin kiltisti hieman kalliimman hinnan toisen suunnan junalipustani.

Miten Singaporen juna-asemalle pääsee?

Singaporessa juna-asemalle (Woodlands Train Checkpoint) saapuminen ei ole aivan yksinkertaista. Vuodesta 2011 junat ovat siis lähteneet Woodlands Train Checkpointilta, joka on kaukana keskustasta. Paikalla on hyvä olla puoli tuntia ennen junan lähtöä rajamuodollisuuksien takia, joten kannattaa varautua siihen, että lähtee myös paikalle ajoissa.

WTCP:iin pääsee joko ottamalla metron keskustasta Woodlandsin metroasemalle asti ja jatkamalla sieltä paikallisbussilla muutaman minuutin matkan WTCP:iin. Toinen vaihtoehto on ottaa suora bussilinja Queen Streetin bussiasemalta WTCP:iin. Itse saavuin paikalle metro ja bussi -kombolla.

Metromatkaan yksistään kului (Chinatownista startaten) noin 45 minuuttia, joten jos ei ota taksia, kannattaa matkantekoon varata noin tunnin verran. Juna-asema on pieni rakennus lyhyen kävelymatkan päässä bussipysäkistä, joten paikalle löytää helposti.

Varaa aikaa rajamuodollisuuksiin

Rajamuodollisuuksiin kuluu oma aikansa. Singaporen päässä on ensin Singaporen ja sitten Malesian rajamuodollisuudet. Itselläni ei varsinaisiin rajamuodollisuuksiin kulunut kuin muutama minuutti, mutta jonottamiseen hieman enemmän. Juna tuntuu olevan paikallisten keskuudessa varsin suosittu (molemmilla matkoilla ainakin 2. luokka oli varsin täynnä), joten väkeä riittää myös asemilla.

Malesiassa lähtöasema taas sijaitsee keskustassa hyvien kulkuyhteyksien keskellä, joten se on helpompi saavuttaa. Siellä lähtöasema (ja toki Singaporesta tultaessa junan määränpää) on KL Sentral. Malesiasta Singaporeen suunnatessa rajamuodollisuudet ovat vasta Johor Bahrun asemalla, mutta Kuala Lumpurissakaan ei haitanne olla ajoissa asemalla.

Osta matkaeväät jo Singaporen keskustasta

Singaporessahan on syöminen kielletty sekä metroasemilla että metroissa. Ilmeisesti tästä syystä itse Woodlansillakaan ei ole ruokaa tarjolla. Jos siis haluaa junamatkalle ostaa evästä, se kannattaa tehdä jo Singaporen keskustasta lähtiessä.

Junassa on kärrymyyntiä, mutta tarjolla on lähinnä sipsejä ja limsaa, joten noin 7-8 tuntia kestävän matkan aikana myynti on lähinnä kiva lisä, mutta ei täytä nälkäistä vatsaa. Kuala Lumpurissa taas juna-asema on täynnä ravintoloita, kahviloita ja pikaruokapaikkoja, josta voi itselleen viime hetken matkaeväitä ostella.

Juna on perusmukava, mutta koruton

Juna itsessään ei lumoa kauneudellaan tai uutuudellaan. Matkustin junassa 2. luokassa (superior class, 1. luokka on premier class, kuulostavatpa englanniksi paljon ylevämmiltä kuin suomeksi!), jossa matkanteko oli aivan mukavaa, mutta aika korutonta.

Viihteenä toimivat maisemien tuijottelu ikkunasta, matkaeväiden syönti sekä tabletin e-kirjat ja pelit. Wifiä ei ainakaan kakkosluokassa ollut.

Junan vessat eivät olleet maailman hurmaavimpia paikkoja. Junasta löytyy sekä kyykkyvessa että länkkärivessa pyttyineen. Käytin jälkimmäistä, tosin hieman vastahakoisesti. Ei vessa mitenkään ylettömän ällöttävä ollut. Lähinnä kaikki pinnat olivat likaisia, niin ettei mihinkään halunnut koskea. Pahempiakin tarpeidentekopaikkoja olen silti kohdannut!

Kannattaako matkustaa päivällä vai yöllä?

Junamatka yhteen suuntaan kestää tosiaan noin 7-8 tuntia. Itse taitoin molemmat matkani päiväsaikaan. Jälkeenpäin ajateltuna toisen junamatkan olisin voinut tehdä yöjunalla. Samat maisemat kahteen kertaan nähtynä eivät olleet kuitenkaan niin huikea elämys. Lisäksi matka olisi mennyt joutuisammin edes toiseen suuntaan uinuessa.

En kuitenkaan kadu että valitsin junan, ja vielä päiväjunan molempiin suuntiin. Nukuin kuitenkin osan molemmista matkoista, joten ehkä kahteen kertaan ohitettuna näin suuren osan maisemista edes kertaalleen…!

Lisäksi tapasin mukavia ihmisiä. Yhden vierustoverini, malesialaisen tytön, kanssa tuli juteltua muun muassa siitä mistä tulen, mihin olen menossa ja miksi matkustan yksin.

Juna pysähteli varsin tiuhaan matkanvarren asemille. Mitään kuulutuksia junassa ei tullut ja loppumatkasta kumpaankin suuntaan aikataulu hieman venyi. Mutta kunkin pysäkin nimen tunnisti katsomalla ikkunasta ulos, jos muuten ei tiennyt missä mennään.

Suosittelen junamatkustamista vaihtoehtona liikkua Singaporen ja Malesian välillä. Jos matkan tekee edestakaisin, kannattaa ainakin toinen etappi taittaa yöllä, mutta ei päivälläkään homma ylettömän puuduttavaa ole.

Varaudu lämpimin vaattein – ilmastointi ei armahda!

Itse junamatkustaminen sujui ilman ongelmia, ja olostaan pystyi nauttimaan. Kannattaa varautua siihen, että tehokkaan ilmastoinnin takia junassa on (ainakin tällaisen vilukissan mielestä) liiankin kylmä kuin tukahduttavan kuuma, joten lämmintä vaatetta kannattaa ottaa mukaan.

Suurin kommervenkki mielestäni liittyy sompailuun Woodlandsin juna-asemalle. Homma on yksinkertaista (en eksynyt matkalla kertaakaan), mutta toki kuulostaa monimutkaiselta sekä hieman aikaa vievältä, kun yrittää päästä joko Singaporen keskustasta sinne tai vaihtoehtoisesti sieltä pois.

Seuraa netistä mahdollisia muutoksia!

Hyviä ohjeita matkantekoon löysin netistä, varsinkin seat61 -sivusto oli suureksi avuksi. Sivuston mukaan junahommelit Woodlandsin ja Johor Bahrun välillä ovat taas hieman muuttuneet. Nyt varsinainen pitkän matkan juna ei starttaakaan enää Singaporen Woodlandsista, vaan WTCP:sta voi siirtyä Johor Bahruun paikallisjunalla taittamaan varsinaista junamatkaa. Tai edelleen voi ottaa bussin matkan alkuun.

Kannattaa siis seurata netistä viimeisimpiä muutoksia, mutta toivon, että tästäkin postauksesta on jollekin apua. Jos jokin asia jäi silti askarruttamaan, tai haluat että avaan jotain asiaa paremmin, heitä rohkeasti kommenttia!

Lue myös nämä:

• Batu Caves – Malesian upeat luolat
• Ristiriitainen Kuala Lumpur
• Singapore päivällä ja yöllä

---

Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU